Tarkastelussa ovat myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastopolitiikassa käyttämät tiedot.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ottaa tarkasteluun, miten hyvää ilmastotietoa Suomen virkakoneisto tuottaa hallitusten ilmastopolitiikan pohjaksi. Keväällä alkaneessa tarkastuksessa ovat syynissä Petteri Orpon (kok.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten käyttämät tiedot.
VTV:n johtavan finanssipolitiikan tarkastajan Ville Seppälän mukaan tarkastuksesta oli päätetty viraston tarkastussuunnitelmassa jo ennen kevättä. VTV arvioi, että tarkastus on tarpeellinen muun muassa siksi, että huonosti valituilla ilmastotoimilla voi olla haitallinen vaikutus valtion talouteen.
– Päästövähennystoimia valitessa on tärkeää, että käytettävissä on mahdollisimman hyvä tieto niiden päästö- ja kustannusvaikutuksista, Seppälä sanoo STT:lle.
Vielä keskeneräisen tarkastuksen löydöksiä Seppälä ei halua kommentoida. Tarkastuksen on tarkoitus valmistua vuoden kuluttua syksyllä.
Seppälä kertoo, että hallituksen kerran vaalikaudessa laadittavan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä ilmasto- ja energiastrategian pitäisi valmistua ensi kevään aikana, ja ne saadaan näin mukaan tarkastukseen.
– Tarkastuksessa halutaan katsoa, muuttuuko valmistelu hallituskausien välillä, onko kehitystä huonompaan tai parempaan ja mikä on pysyvää hallituskausien yli, Seppälä kertoo.
Tarkastuksessa ei selvitellä poliitikkojen, vaan ministeriöiden ja suunnitelmien valmistelussa mukana olevien tutkimuslaitosten toimia. Mielenkiinto kohdistuu siihen, kuinka poliitikoille tuodaan tietoa ja millaista tieto on. Myös avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tarkastelun alla.
Asiasta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Järjestöt valittivat oikeuteen
Hallituksen ilmastotoimet ovat herättäneet närää muun muassa ympäristöjärjestöissä. Joukko ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) hallituksen ilmastotoimista, joita ne pitävät riittämättöminä.
Aiemmin elokuussa jätetyn valituksen mukaan Suomi ei nykyisillä ilmastotoimillaan ja suunnitelmillaan saavuta ilmastolain tavoitteita, mutta siitä huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt ilmastolain mukaisiin lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Valituksen mukaan valtioneuvosto rikkoo passiivisuudellaan ilmastolakia.
Uusi ilmastolaki tuli voimaan toissa kesänä.
Valitus on toinen laatuaan. Viime kesänä KHO jätti ensimmäisen valituksen tutkimatta. KHO pohti tuolloin, oliko tapauksessa ylipäätään mahdollista tehdä valitus tuomioistuimeen.
KHO katsoi, että ilmastovuosikertomukseen sisältyvät valtioneuvoston ratkaisut eivät sisältäneet valituskelpoista hallintopäätöstä.
Se ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta, että tuomioistuin voisi arvioida valtioneuvoston päätöksenteon laillisuutta järjestöjen tarkoittamalla tavalla.
KHO:n mukaan tämä voisi tulla kysymykseen sellaisessa passiivisuutta osoittavassa tilanteessa, jossa päätöksen tekemättä jättäminen johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen, tai jos valtioneuvoston toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla.