Mäenpään mukaan perusoikeuksia koskevien toimien salamyhkäinen valmistelu ei lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä.
Valtioneuvoston kanslia (VNK) salaa suunniteltuja liikkumisrajoituksia koskevat valmisteluasiakirjat. VNK pyysi jo helmikuussa esimerkiksi eri ministeriöiltä lausuntoja liikkumisrajoitusten vaikutuksista, mutta ei luovuta STT:lle asiakirjoja, joista ilmenisi millaisista liikkumisrajoituksista se haluaa arvioita.
VNK:n päätöksen mukaan STT:n pyytämät asiakirjat ovat salassa pidettäviä, koska ne koskevat poikkeusoloihin varautumista. Hallinto-oikeuden emeritusprofessorin Olli Mäenpään mukaan VNK on selvästi tulkinnut ongelmallisen laajasti salassapitoperustetta.
– Siinä on jäänyt huomioimatta se, että (julkisuuslain pykälän 24) kohta 8 sisältää lähtökohtaolettaman, jonka mukaan muun muassa poikkeusoloihin valmistautumista koskevat asiakirjat lähtökohtaisesti ovat julkisia asiakirjoja. Ne ovat salassa pidettäviä vain, jos tiedon antaminen vahingoittaisi tai vaarantaisi poikkeusoloihin varautumista, Mäenpää sanoo.
Toistaiseksi hallituksen suunnittelemista liikkumisrajoituksista on keskusteltu julkisuudessa lähinnä eri medioiden julkistamien vuotojen kautta. Mäenpään mukaan poikkeusoloihin varautumista koskeva suunnittelu nimenomaan vaatisi julkisuutta.
– Jos viranomaiset avoimesti kertovat, millä tavalla ne suunnittelevat varautuvansa, voidaan samalla estää erilaisia salaliittoteorioita.
Mäenpään mukaan julkisuudesta aiheutuu varautumistilanteissa hyvin harvoin vahinkoa tai vaaraa. Hän sanoo, että julkisuus olisi vain hyödyksi poikkeusoloihin varautumisessa.
– Jos hyvin salamyhkäisesti valmistellaan ihmisten perusoikeuksia koskevia toimenpiteitä, se ei lisää toimenpiteiden hyväksyttävyyttä erityisen paljon, vaan pikemminkin vähentää sitä. Tässä sahataan omaa oksaa.