Valtakunnansyyttäjä, toimittajat ja monet poliitikotkin ovat ajautuneet jonkinlaisen vauhtisokeuden valtaan kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksessa. Siksi on hyvä muistuttaa kontekstista ja mittasuhteista, kirjoittaa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho MTV:n Nettivieras-kolumnissaan.
Yli 100-vuotiaan Suomen eduskunta ei ole koskaan antanut lupaa asettaa kansanedustajaa syytteeseen eduskunnassa pidetyn puheen vuoksi. Olemme siis todella historiallisen päätöksen äärellä, ja tämän toivoisin herättelevän niitäkin, joiden mielestä on aina paikallaan syyttää ja tuomita perussuomalaisia. Ennennäkemättömän syyteluvan antaminen tarkoittaisi, että edustaja Mäenpään puhe oli ennennäkemättömän kauhea, pahinta, mitä tässä talossa on sataan vuoteen sanottu. Jokainen voi itse pohtia, onko näin.
Puheessa ei ollut alatyyliä tai väkivaltaa, eikä siinä esitetty valheita tai paljastettu valtiollisia salaisuuksia. Vieraslajien torjunnan ja haittamaahanmuuton torjunnan rinnastaminen oli humoristinen tapa kertoa, mihin hallituksen tulisi keskittää tarmoaan. Se, naurattiko jotakuta, on sivuseikka. Huumorintaju tarkoittaa kykyä tajuta, että lausuma on humoristiseksi tarkoitettu, ja kykyä arvioida sitä sellaisena.
Lue myös: Kokoomus ei vaadi ryhmäkuria perjantain äänestyksessä perussuomalaisten Mäenpään syytesuojan murtamisesta
Syytesuojaan on painavat perusteet
Monet sanovat, että kansanedustaja ei ole lain yläpuolella, ja ettei perustuslain 30 § ole tarkoitettu suojaamaan rikollista toimintaa. Nämä ovat mielenkiintoisia väittämiä. Ensinnäkin: Ne pitävät sisällään väitteen, että edustaja Mäenpää olisi syyllistynyt rikokseen. Suomessa kuitenkin vallitsee syyttömyysolettama. Edustaja Mäenpää on syytön, ellei tuomioistuin totea häntä syylliseksi. On huomattava, että 30 § ei suojaa syylliseksi todettua rangaistukselta vaan epäiltyä syytteeltä.
