Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä olisi ihanteellista, että turvapaikkapäätöstä odottavat henkilöt pidettäisiin säilössä. Halla-aho kuitenkin haluaisi vähintään, että säilöönotto tapahtuisi systemaattisesti sillä hetkellä, kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen tietoonsa.
– Luulen, että tämä on helpompi poliittisesti toteuttaa sillä tavalla. Mutta meidän mielestä ihanteellista olisi, että tämä tapahtuisi molemmissa päissä prosessia, eli henkilö, jolla ei ole oleskelulupaa, ei voisi liikkua vapaasti, Halla-aho sanoi.
– Nykyisessä tilanteessa turvapaikan hakeminen avaa ihmisille pääsyn Suomeen ja muihin EU-maihin, vaikka he tietäisivät, että heidän mahdollisuutensa saada kansainvälistä suojelua ovat olemattomat. Tämä koskee etenkin Pohjois- ja Länsi-Afrikasta tulevia elintasosiirtolaisia, jotka käyttävät turvapaikkamenettelyä hyväkseen.
Halla-ahon mielestä säilöönotto vähentäisi turvallisuusriskejä ja ylipäätään houkutusta tulla Suomeen.
Nykyinen laki mahdollistaa säilöönoton yksilöllisen riskianalyysin perusteella. Halla-ahon mukaan sitä voi tulkita niin, että jos kielteisen päätöksen saanut ei suostu poistumaan maasta vapaaehtoisesti, hänen voidaan tulkita aikovan jäädä maahan. Halla-ahon mielestä on makuasia, mahdollistaako laki systemaattisen säilöönoton.
– Jos ei, lakia pitää muuttaa.
Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan säilöönoton kynnys nykylainsäädännössä on todella tiukka.
– Palautusprosessin pitää olla jo ihan menossa, eli pitää olla lentokoneeseen viemässä suurin piirtein tai aikataulut tiedossa. Jos silloin tulee tilanne, että aikoo hävitä, niin silloin voidaan ottaa säilöönottokeskukseen, Nerg kertoi.
Vastaanottokeskuksia saarille
Yhtenä vaihtoehtona suljetuille laitoksille Halla-aho on esittänyt vastaanottokeskusten sijoittamista Itämeren saarille, joista ei ole yhteyttä Manner-Suomeen.
– Puhe "vankilasaarista" on pahantahtoista liioittelua, koska kyseisistä laitoksista pääsisi halutessaan koska tahansa pois – mutta ei Suomeen, Halla-aho sanoi.