Itä-Suomen yliopiston tutkija vertaa ideaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita varten perustettavista palautuskeskuksista housuun virtsaamiseen. Pirjo Pöllänen muistuttaa myös, että elämänpiiri vastaanottokeskuksissa on hyvin kapea ja ajatukset pyörivät tulevan turvapaikkapäätöksen ja kotimaahan jääneiden läheisten ympärillä.
Turun joukkopuukotuksen jälkeen julkisuudessa on esitetty erilaisia keinoja siihen, miten vastaavanlaiset teot saataisiin tulevaisuudessa estettyä Suomessa. Terroriteosta epäillään 18-vuotiasta marokkolaismiestä, joka oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja asunut vastaanottokeskuksessa.
Yhtenä ideana on esitetty niin sanottuja palautuskeskuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joissa valvonta olisi vastaanottokeskusta tiukempaa. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kommentoi tänään palautuskeskuksista olevan todennäköisesti hyötyä.
Vastaanottokeskuksien arkea kartoittanut ja turvapaikanhakijoita haastattelut tutkija Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta on täysin eri mieltä. Hän yrittäisi estää riskejä kehittämällä turvapaikanhakuprosessia ja vastaanottokeskusten arkea.
– Onkohan väärin sanoa, että minä ymmärrän, että vastaanottokeskuksissa voi kuuppa levitä tai käyttäytyminen voi olla irrationaalista, Pöllänen kysyy.
– Elämänpiiri on kapea, sillä heillä ei ole minkäänlaista jäsenyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tekemistä on äärimmäisen vähän ja voi kysyä, onko tekeminen oikeasti mielekästä. Ajatukset pyörivät kahdessa ajatuksessa: voi, kun saisi positiivisen päätöksen ja mitä kotimaassani asuville läheisille kuuluu.
2:09
