Hakkaraisen puolustus: Veera Ruohon niskaleikkaus ei aiheutunut väkisin suutelusta eduskunnan kuppilassa

Katso videolta, kun Teuvo Hakkarainen saapui Helsingin käräjäoikeuteen kesäkuussa.

– Hakkaraisen menettely oli mahdollisesti pahentanut Ruohon niskan tilannetta, mutta leikkauksen syynä on ollut Ruoholla jo ennestään olleet (vammat), Hakkaraisen puolustus kirjoittaa vastauksessaan.

Hakkarainen tuomittiin pahoinpitely- ja ahdistelujutussa käräjillä sakkoihin, mutta syyttäjä Eija Velitski vaatii hänelle kahden kuukauden ehdollista vankeutta. Käräjäoikeuden mukaan Hakkarainen tarttui Ruohoa niskasta kiinni ja yritti suudella väkisin.

– Asiassa on kysymys voimakkaan väkivallan kohdistumisesta kaulan alueelle, mistä on aiheutunut Veera Ruoholle pitkäkestoista kipua ja särkyä kaulan alueelle sekä järkytyksen aiheuttamaa unettomuutta, syyttäjän valituksessa todetaan.

Syyttäjä kirjoittaa valituksessa, että Ruohon vanha niskavamma alkoi oireilla joulukuisen väkivallan jälkeen, mikä johti kuukausia kestäneeseen kipuun ja särkyyn ja lopulta leikkaukseen.

Puolustus: Ei kuristusotetta

Puolustuksen mukaan Hakkaraisen niskalenkissä eduskunnan kuppilassa ei ollut kyse kuristusotteesta, kuten syyttäjä on katsonut.

– Ruoho ei ole esittänyt Hakkaraisen ottaman niskalenkin kuristaneen häntä millään tavalla tai edes kohdistuneen suoraan hänen kaulaansa. Näin ollen syyttäjän esittämät väitteet kaulasta kuristamisen hengenvaarallisuudesta eivät ole miltään osin relevantteja tässä tapauksessa.

Syyttäjä on vaatinut kovempaa rangaistusta Hakkaraiselle muun muassa korkeimman oikeuden oikeuskäytännön perusteella. Korkein oikeus on muun muassa katsonut, että kuristaminen on tehnyt väkivallasta raaempaa.

Puolustus: Ei perusteita koventaa

Puolustuksen mukaan syyttäjän esittelemä KKO:n ratkaisu ei sovellu Hakkaraisen pahoinpitelyjuttuun, koska syyttäjän esittelemässä tapauksessa kuristaminen on puolustuksen mukaan ollut Hakkaraisen tekoa merkittävästi raaempaa.

Puolustuksen mukaan laista ei myöskään löydy perusteita koventaa tuomiota siksi, että kohteena oli täysistunnosta tauolla ollut kansanedustaja.

– Teon moitittavuusarviointiin ei voi vaikuttaa laissa sääntelemättömänä ilmiönä rikoksen uhrin asema kansanedustajana tai rikoksen tekopaikka eduskunta.

Hakkarainen ja Ruoho tyytyivät molemmat käräjäoikeuden tuomioon, mutta syyttäjä valitti tuomiosta.