Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) pohtivat MTV Uutisille, miten Nato-prosessi etenee. Molemmat korostavat, että prosessi jatkuu ja aikataulu riippuu nyt muista maista.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) korostaa, ettei Suomi pysty tässä vaiheessa vaikuttamaan Nato-prosessin aikatauluun.
Ratkaisevaa on se, milloin Unkari ja erityisesti Turkki ratifioivat Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset.
– Tässä on paljon sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole meidän käsissämme, Halla-aho toteaa.
Halla-aho penää pohdintaa siitä, mitä Suomi tekisi, jos Ruotsin hakemus ei etene, mutta Suomen hakemus ratifioidaan.
– Se on mielenkiintoinen kysymys. Suomalaisilla olisi hyvä olla ainakin keskenään näkemys, mitä sitten tehdään. Todetaanko, ettemme liitykään Natoon, vaikka keväällä haimme jäsenyyttä omista lähtökohdistamme, Halla-aho miettii.
Omaa mielipidettään Halla-aho ei sano julkisuuteen.
– Pitkästä kokemusta pidän viisaampana, etten sano mielipiteitä, koska joillakin on tapana pahoittaa mielensä.
Häkkänen ei näe muutoksille tarvetta
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) korostaa, ettei muutoksille ole nyt Nato-prosessissa tarvetta.
– Mutkia on ollut matkassa ja neuvottelut ovat venyneet, mutta muutostarpeita ei ole. Kuljemme Ruotsin kanssa käsi kädessä. Toivottavasti muut Nato-maat luovat nyt tervettä painetta Turkille ratkaisun saamiseksi, Häkkänen kommentoi.
Häkkänen uskoo, etteivät Ruotsin ja Turkin välit ole menneet lopullisesti jäihin, vaikka Turkki raivostui Ruotsissa pidetystä mielenosoituksesta, jossa poltettiin koraani.
– Turkki tietää, että avoimessa länsimaisessa yhteiskunnassa on sanavapaus ja mielenosoiutuksia pidetään suuntaan tai toiseen. En usko, että tilanne olisi tosiasiassa pahasti tulehtunut, hän pohtii.
Häkkänen korostaa, että on Suomen, Ruotsin ja Naton asia päättää, miten uusia jäsenhakemuksia käsitellään.
Toistaiseksi Suomi, Ruotsi ja Nato ovat halunneet, että jäsenhakemukset hyväksyttäisiin samaan aikaan. Naton puolustussuunnitelmien tekeminen Itämeren alueella helpottuisi, jos kaikki Pohjoismaat ovat samaan aikaan puolustusliiton jäseniä.
– Suomella ja Ruotsilla on juridiset toimivaltuudet pitää tämä paketti kasassa niin kauan kuin haluamme. Natolla on valta pitää hakemukset yhdessä, Häkkänen muistuttaa.
Ratkaisuja toivotaan syntyvän heinäkuuhun mennessä. Naton seuraava huippukokous järjestetään Liettuan Vilnassa 11.-12. heinäkuuta