Kuulostaa äärimmäisen epäuskottavalta, että latvialaisella suoalueella olisi syntynyt niin paljon haisevia rikkiyhdisteitä, että ne olisivat kulkeutuneet 400 kilometrin päähän Helsinkiin, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila STT:lle.
Seppo Knuuttila kommentoi Ilmatieteen laitoksen STT:lle antamaa sunnuntaista arviota, jonka mukaan Helsingissä leijuneen hajun lähde saattaa olla Latviassa Kemerin kansallispuiston suoalueella.
– Lisäksi rikkivety, jota voi syntyä rikkipitoisissa lähteissä, on ilmaa raskaampaa. Siksi on hyvin epätodennäköistä, että se kulkeutuisi niin korkealle, että se voisi virtausten mukana kulkeutua Suomeen asti, Knuuttila sanoo STT:lle.
Knuuttila vetoaa myös siihen, että Helsingin Sanomien haastattelema kansallispuiston keskuksen johtaja ei ollut havainnut hajua lainkaan. Johtajan mukaan kansallispuistossa on rikkipitoisia lähteitä, mutta niiden hajun voi haistaa vain niiden lähellä.
Knuuttila ole myöskään löytänyt tietoa siitä, että samankaltaista hajua olisi havaittu Virossa, joka olisi matkan varrella Latviasta.
Latvian luonnonsuojeluvirasto kiistää arviot, joiden mukaan Helsingissä havaittu epämiellyttävä haju olisi voinut olla lähtöisin Kemerin kansallispuiston suoalueelta.
Vaikka Kemerin rikkipitoisella kivennäisvedellä on voimakas ja omalaatuinen haju, se ei pysty vaikuttamaan ilmanlaatuun yli 400 kilometrin päässä, virasto linjasi STT:lle toimittamassaan tiedotteessa maanantaina.