Suomesta on tulossa sotilaallisesti liittoutunut maa. Mistä Nato-hakemus sai alkunsa? Ulkoministeri Pekka Haavisto puhui tänään suurlähettiläskokouksessa Helsingissä ja osoitti viisi tekijää, jotka vaikuttivat Nato-hakemuksen taustalla.
Ensimmäisenä syynä Suomen päätöksestä liittyä sotilasliitto Natoon Haavisto mainitsee Venäjän entistä uhkaavamman käytöksen. Hänen mukaansa se on valmis ottamaan suurempia riskejä verrattuna aiempiin konflikteihin Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
Toiseksi hän painottaa Venäjän osoittaneen kykenevänsä painostamaan naapurimaataan siirtämällä enemmän kuin 100 000 sotilasta sen rajalle, ilman virallista sotilasvoimien mobilisointia. Venäjä kutsuu edelleen hyökkäyssotaa Ukrainaan erityisoperaatioksi.
Uhka kiistanalaisten aseiden käytöstä ja siviilien vainot
Kolmantena syynä Havisto näkee Venäjän puheet ja uhkaukset ydinaseista ja kemiallisista aseista. Hyvästä puolustuksesta huolimatta Suomen on hänen mielestään hyvä varautua miettimällä, millaisella yhteistyöllä tällaisten aseiden uhkaan vastataan parhaiten.
Siviilien kaltoinkohtelun hän mainitsee neljäntenä tekijänä. Venäjän on koko hyökkäyssodan ajan tehnyt tuhoisia iskuja siviilokohteisiin ja rikkonut ihmisoikeuksia ja kansainvälistä lakia teoissaan siviilejä kohtaan.
– Emme voi hyväksyä kansainvälisen lain vastaisia hirmutekoja siviilejä kohtaan, joita nyt Ukrainassa on nähty.
Ja viidentenä Suomen suvereniteetin Natoon liittymisen suhteen. Venäjä on vaatinut Ukrainalta ja länneltä, ettei Nato saisi laajentua.