Suomesta on tulossa sotilaallisesti liittoutunut maa. Mistä Nato-hakemus sai alkunsa? Ulkoministeri Pekka Haavisto puhui tänään suurlähettiläskokouksessa Helsingissä ja osoitti viisi tekijää, jotka vaikuttivat Nato-hakemuksen taustalla.
Ensimmäisenä syynä Suomen päätöksestä liittyä sotilasliitto Natoon Haavisto mainitsee Venäjän entistä uhkaavamman käytöksen. Hänen mukaansa se on valmis ottamaan suurempia riskejä verrattuna aiempiin konflikteihin Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
Toiseksi hän painottaa Venäjän osoittaneen kykenevänsä painostamaan naapurimaataan siirtämällä enemmän kuin 100 000 sotilasta sen rajalle, ilman virallista sotilasvoimien mobilisointia. Venäjä kutsuu edelleen hyökkäyssotaa Ukrainaan erityisoperaatioksi.
Uhka kiistanalaisten aseiden käytöstä ja siviilien vainot
Kolmantena syynä Havisto näkee Venäjän puheet ja uhkaukset ydinaseista ja kemiallisista aseista. Hyvästä puolustuksesta huolimatta Suomen on hänen mielestään hyvä varautua miettimällä, millaisella yhteistyöllä tällaisten aseiden uhkaan vastataan parhaiten.
Siviilien kaltoinkohtelun hän mainitsee neljäntenä tekijänä. Venäjän on koko hyökkäyssodan ajan tehnyt tuhoisia iskuja siviilokohteisiin ja rikkonut ihmisoikeuksia ja kansainvälistä lakia teoissaan siviilejä kohtaan.
– Emme voi hyväksyä kansainvälisen lain vastaisia hirmutekoja siviilejä kohtaan, joita nyt Ukrainassa on nähty.
Ja viidentenä Suomen suvereniteetin Natoon liittymisen suhteen. Venäjä on vaatinut Ukrainalta ja länneltä, ettei Nato saisi laajentua.
– Meillä on omassa turvallisuuspolitiikassamme ollut niin sanottu Nato-optio-ajatus, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa Nato-jäsenyyttä arvioidaan uudelleen. Emme halunneet, että joku päättää puolestamme tämän option olemassaolosta ja käytöstä.
Haavisto linjasi myös Valtionjohdon kannalta syksyn tärkeimmäksi kysymykseksi Nato-jäsenyysprosessin saattamisesta loppuun. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnit ovat edenneet vauhdilla. Tähän mennessä 23 jäsenmaata on tehnyt päätöksen, ja ratifioinut jäsenyyden.
Turkin pelätään viivästyttävän hakemuksen loppuun viemistä. Haavisto sanoo Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiesten kokoontuvan Suomessa vielä elokuun puolella tarkastelemaan miten maiden yhteystyö etenee yhteisymmärrysasiakirjan mukaisesti.
Nato-jäsenyyden merkitystä on pohdittu ja kyseenalaistettu, ja sitä miten se vaikuttaa maamme puolustukseen ja ulkopolitiikkaan.
Haavisto vastasi toimittajan kysymykseen, että olemme olleet Nato-kumppanimaa jo vuosien ajan ja tehneen sotilaallista yhteistyötä sotilasliiton kanssa. Nato-jäsenyys tulee hänen mukaansa tiivistymään ja tulemme olemaan vahvempia ennalta arvaamattomia uhkia vastaan.
”Sodan käänteitä on lähes mahdotonta ennustaa”
Suurlähettiläskokouksessa käsitellään Ukrainan sodan vaikutuksia. Haaviston mukaan sodan käänteitä ja kestoa on vaikea ennustaa, sillä kummallakaan osapuolella – Venäjällä tai Ukrainalla – ei ole kykyä ratkaista sotaa nopeasti, joten meidän on varauduttava tukemaan Ukrainaa ehkä vielä pitkään. On myös Ukrainan päätös, milloin se on valmis neuvottelemaan rauhasta Venäjän kanssa.
– On syytä varautua pitkään ja kuluttavaan sotaan, joka voi pahimmillaan kestää vuosia. Samalla meidän on jatkettava Ukrainan tukemista.
Haavisto muistuttaa, että sodan pitkittyessä jännitteet, sekä riski väärinymmärryksistä kasvavat. Sen takia emme voi olettaa, ettei sota jossakin vaiheessa eskaloituisi, vaikkei se ole tällä hetkellä todennäköistä.