Haaveiletko muhkeasta marjasadosta ja hillosta? Älä missään nimessä tapa kevään ensimmäistä tokkuroivaa kimalaista!

Suomalaistutkija teki läpimurron – kimalaiset oppivat käyttämään työkalua 1:12
Video kertoo suomalaistutkijan tutkimuksesta, jonka mukaan kimalaiset kykenevät oppimaan työkalujen käytön ja parantamaan opittua käytöstään.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET

    Kun aurinko alkaa sulattaa maaperää, kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksestaan. Ensimmäiset koloistaan kömpivät kimalaiset voi havaita huhti-toukokuun kynnyksellä.

    – Tarkka ajankohta riippuu säistä. Kimalaiskuningatar herää sitten, kun lämpötila nousee riittävän korkealle. Ratkaisevaa on maaperän lämpötila, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoisasiantuntija Rainer Peltola. 

    Ehkä epämiellyttävänkin tuntuista, tokkuraista vierasta kannatta sietää hetki, sillä kevään ensimmäiset kimalaiset ovat merkittäviä ahertajia. Ensimmäisenä heräävä kuningatar on koko yhdyskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva hyönteinen. Jos kuningatar kuolee, yhdyskuntaa ei tule.

    Kuningattaren tehtävä on rakentaa pesä ja munia seuraavat sukupolvet. Kuoriutuvat työläiset jatkavat pölyttämistä, kun taas kuningatar kerää siitepölyä ja mettä ruokkiakseen toukkia.

    Kertaalleen talvehtinut kuningatar kuolee kesän mittaan, ja seuraavan yhdyskunnan perustamisen vastuu siirtyy loppukesästä kuoriutuville kuningattarille, jotka jäävät talvehtien odottamaan seuraavaa kevättä.

    Mökin marjasaalis pienenee selvästi

    Kuningattaria sanomalehdellä huitomalla kokonaista kimalaispopulaatiota ei tuhottua saa, mutta yhdyskunnan muodostumatta jääminen voi näkyä paikallisesti. 

    – Kesämökin lähimetsien marjasaalis pienenee aivan olennaisesti, jos kimalaiset vähenevät. Sama käy myös puutarhaharrastajien hyötykasveille, Peltola sanoo.

    Yksittäisten ihmisten tappotoimia enemmän Peltolaa huolettavat elinympäristön muutos ja kasvimyrkyt.

    – Kimalainen on aivan kriittisen tärkeä pölyttäjä. Ilman kimalaista meidän metsämarjasatomme olisivat aika mitättömät. Tärkeä se on myös kulttuuriympäristöllemme ja hyötykasveille, Peltola muistuttaa.

    Mikäli kimalaispopulaatio vähenisi rajusti Suomessa, sillä olisi valtava vaikutus koko ruoantuotantoketjuun. Kaikkien hyönteispölytystä hyödyntävien hyötykasvien sadot vähenisivät ja kotimaisen ruoantuotannon monipuolisuus kapenisi.

    Lue lisää aiheesta:
    Hyönteiset Luonto ja eläimet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •