Maria Miller sai vuoden alkumetreillä erikoisen lemmikin, kun taloksi asettui perhonen.
Liedossa Varsinais-Suomessa asuvan Maria Millerin ikkunalaudalle lennähti tammikuun alussa vuodenaikaan nähden yllättävä ilmestys: neitoperhonen.
Siitä, mistä tuo kaunis täpläsiipi tuli ja miksi, ei ole tietoa.
Miller päättikin pyytää apua parviälyltä.
– Auttakaa perhostietäjät! Mitä ihmettä syötän sille, että se pysyy hengissä? Mitkä lämpötilat pihalla pitää olla, että sen voin ulkoistaa? Miller kysyi Facebook-päivityksessään.
Hyviä ohjeita tuli Millerin mukaan lukuisia. Niiden innoittamana hän laittoi omakotitalonsa ikkunalaudalle hedelmiä ja kasviksia, jotta perhonen saisi energiaa.
– Kun en ollut varma, mitä se haluaa, Miller toteaa MTV Uutisille.
Myös nimen perhonen sai hetimiten, kun Millerin poika risti sen Pertiksi.
Lue myös: Suomalaislinnut kokevat talvella kovia
Viihtyy jopa ilmanvaihtokanavassa
Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila kertoo neitoperhosen olevan aikuistalvehtija. Joskus se päätyy talvehtimaan ihmisasumukseen.
– Talvehtimispaikkoja voivat olla esimerkiksi ulkovarastot ja vanhempien maalaisrakennusten ja mökkien ullakot ja kellarit. Uudemmissa rakennuksissa ne saattavat olla talven ilmanvaihtokanavassa.
Talvehtimispaikaksi saattavat käydä myös parvekkeiden lämpöistä seinää vasten olevat seinänkolot, Kaitila listaa sähköpostiviestissään.
Perhoselle kelpaavat käytännössä kaikki sellaiset tilat, joissa on jonkinlaista ilmanvaihtoa ulkoilman kanssa.
Lue myös: Suomessa havaittiin 20 uutta perhoslajia
Perhonen voi herätä lämmössä
Joskus perhonen saattaa herätä kesken talviunien.
– Kuten karhullekin välillä käy, talvehtimispaikka osoittautuu liian lämpimäksi joko ulkoilman lämpimyyden tai muun syyn takia, ja talvehtijan lämpötila – perhoset ovat vaihtolämpöisiä – nousee niin, että sen talvihorros katkeaa ja se aktivoituu aivan väärään vuodenaikaan.
Kesken talviunen herännyt perhonen selviytyy Kaitilan mukaan kevääseen vain, jos se pääsee uudelleen sopivan lämpöiseen talvehtimispaikkaan.
– Usein esimerkiksi varastossa talvehtivalla yksilöllä tähän riittää se, että se kävelee toiseen kohtaan seinää. Mutta jos tarjolla on vain "kesälämpöä", perhonen voi erehtyä ja hakeutua sisätiloihin evästä etsimään.
– Oletan, että tämän neitoperhosen tapauksessa juuri näin on käynyt.
Lue myös: Suomessa inisee uusia hyttyslajeja, matkustavat maahan salaa
Jääkaappi voi toimia talvipesänä
Mitä sitten voi tehdä, jotta perhonen selviytyy kevääseen asti?
Perhosen voisi Kaitilan mukaan laittaa valoa vähän läpäisevään pakasterasiaan ja rasian viileään tilaan, kuten jääkaappiin. Rasiaan voi lisätä muussattua banaania esimerkiksi vichyllä tai punaviinietikalla aavistuksen verran kostutetun talouspaperipalan päälle.
– Sen jälkeen voi rauhassa tutkailla, jos keksii jääkaappia paremman talvehtimistilan, johon perhosen voi vapauttaa. Mutta jos tällaista ei löydy, lopputalven talvehtiminen saattaa onnistua pitämällä perhonen pääosan ajasta jääkaapissa, Kaitila toteaa.
Viikon, parin välein perhonen pitää nostaa hetkeksi valoon ja lämpöön, jossa sille voi tarjota samalla ravintoa.
Neitoperhosen ruoka ei heti lopu
Kaitila varoittaa, että perhonen ei hyvästä hoivasta huolimatta välttämättä selviä hengissä.
– Talvehtimisvaiheessa neitoperhosten kuolleisuus on luontaisesti suurta. Joinakin epäedullisina vuosina se on erittäin suurta.
Lajin säilymisen näkökulmasta perhosaikuisten hoivaaminen ei auta.
– Jos haluaa oikeasti auttaa perhoslajeja, kannattaa keskittyä suojelemaan lajien toukkien elinympäristöjä. Voi ehkä kuulostaa oudolta, [mutta] suojelussa avainasemassa on lajin toukan elinolojen turvaaminen, Kaitila selvittää.
– Eli jos neitoperhosia haluaa auttaa, parhaiten se onnistuu jättämällä nokkoset kitkemättä.
Neitoperhonen on Suomessa yleinen, vähintäänkin napapiirille asti pohjoisessa levinnyt laji. Pohjoisimmat neitoperhoshavainnot on tehty Tunturi-Lapissa.
Puustokuolleisuutta aiheuttavan kirjanpainajan aiheuttamat tuhot kolminkertaistuivat viime vuonna aiemmista vuosista. MTV Uutiset Live tutustui lajiin Helsingin Keskuspuistossa. Juttu jatkuu videon alla.
7:01
Lue myös: Luonnonmukaisuus yleistyy pihoilla ja puutarhoissa
"Ihastelen perhosten kauneutta"
Maria Miller kertoi aiemmin viikolla, että hänen hoidokkinsa on toistaiseksi teillä tietymättömillä. Se katosi pari päivää aiemmin.
– En ole varma, onko se vielä hengissä, Miller myöntää.
– Mutta oli se viime viikollakin muutaman päivän liesussa, mutta löytyi sitten meidän ikkunalaudaltamme nukkumasta.
Jos "Pertti" ilmaantuu takaisin, Miller lupaa ottaa sen siipiensä suojaan.
– Olen todella eläinrakas ihminen. Itseltä löytyy suomenpystykorva ja suomenlapinkoira, Miller kertoo.
Luontoa Miller sanoo käyttävänsä innoituksena myös koruja tehdessään.
– Aloitin vuoden alussa tekemään koruja toiminimellä, ja inspiraationa tietysti luonto ja erilaiset leppäkertut ja muut eläimet.
– Perhosista ei ole muuta kokemusta kuin se, että ihastelen niiden kauneutta aina kesällä. Lisäksi jätämme jonkin alueen tontilta luonnontilaan, että pörriäiset saavat siellä rauhassa lennellä.
Neitoperhonen pähkinänkuoressa
Hieman nokkosperhosta suurempi neitoperhonen on Suomessa yleinen päiväperhonen.
- Neitoperhosen siipiväli on 45–55 milliä, eli se on melko kookas.
- Neitoperhosen siipien yläpuolen pohjaväri on syvän punaruskea. Siipeä koristavat suuret silmätäplät.
- Siipien ulkoreunoja pitkin kulkee ruskeanharmaa reunus.
- Joissakin kielissä neitoperhonen yhdistetään riikinkukkoon suurten silmätäplien takia.
- Neitoperhonen alkoi vakiinnuttaa asemaa Suomessa 1970-luvulla. Viime vuosina laji on ollut lentoaikoinaan yksi yleisimmistä päiväperhosistamme.
- Vuoden 2019 uhanalaisuusarvion mukaan neitoperhonen on elinvoimainen.
- Neitoperhosia voi löytää vielä lokakuussa, mutta ennen pakkasia ne siirtyvät kalliokoloihin, kellareihin, ulkorakennuksiin tai varvikon sekaan talvehtimaan.
- Maalis-huhtikuussa kevätaurinko herättää perhoset horroksesta, ja ne jatkavat lentoaan ensimmäisten päiväperhosten joukossa.
- Neitoperhonen lentää yhtenä sukupolvena heinäkuusta syyskuuhun sekä uudestaan talvehtimisen jälkeen keväällä aina kesäkuulle saakka. Lajin elinkaaressa perhosvaihe saattaa siis kestää 11 kuukautta.
- Aikuinen perhonen viettää puoli vuotta talvihorroksessa.
Lähde: Suomen perhoset.