Suomessa ei tiedetä kimalaisten ja muiden luonnonvaraisten pölyttäjien tilannetta, arvioivat viljelijät ja mehiläistarhaajat.
Maailmalla on havaittu, että pölyttävien hyönteisten kannat ovat supistuneet.
– Tarvitsemme lisää tietoa ja seurantoja, jotta pölyttäjien tilanteessa tapahtuvat muutokset kyetään havaitsemaan, painottaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Pölytys on välttämätöntä ruuan tuotannon kannalta, mutta luonnonvaraisille pölyttäjille tärkeät kukkaniityt ja monimuotoiset pientareet ovat käyneet harvinaisemmiksi. Luonnonvaraisten pölyttäjien kannat myös vaihtelevat voimakkaasti vuosittain.
"Pölytyspalvelun käyttö on jo suosittua"
Pölytyksen onnistumisessa on oma roolinsa tarhamehiläisillä. Mehiläistarhaajat tarjoavat palvelujaan viljelijöille. Palveluissa sijoitetaan tarhamehiläisten pesiä viljelykasvien läheisyyteen.
– Pölytyspalvelun käyttö on jo suosittua hedelmän- ja marjanviljelijöiden keskuudessa. Peltokasveista esimerkiksi tattari hyötyy nimenomaan tarhamehiläisestä, sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen.
Hän toivoo, että sekä tarhamehiläiset että luonnonpölyttäjät otetaan huomioon maatalouspolitiikassa.
– Viljelykasvit tarvitsevat sekä tarhattuja että villejä pölyttäjiä, vahvistaa Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.