Greenpeace: Tutkintavankien olot lainvastaiset

Greenpeace on huolissaan järjestön aktivistien kohtelusta tutkintavankeuden aikana. Venäläisasiantuntija arvioi, että vankilaolot saattavat olla liian rankat Greenpeacen aktivisteille.

Greenpeace aikoo valittaa tutkintavankien kohtelusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Greenpeacen mukaan aktivistien sellit ovat kylmiä ja vailla yksityisyyttä. He saavat vain rajallisesti juomavettä.

Koska valtaosa aktivisteista ei puhu lainkaan venäjää, on kommunikointi vartijoiden kanssa lähes mahdotonta. Aktivistit eivät pysty puolustamaan oikeuksiaan. Tutkintavankien olot ovat järjestön mukaan Venäjän lain vastaiset.

Venäjän Greenpeacen johtajan Ivan Blokovin mukaan järjestö on kuitenkin onnistunut toimittamaan Sini Saarelalle tämän tarvitsemia lääkkeitä.

Järjestö kertoi asiasta maanantaina lehdistötilaisuuksissa Moskovassa ja Murmanskissa.

Saarela, 27 muuta aktivistia sekä 2 kuvaajaa ovat toistaiseksi tutkintavankeja. Greenpeacen mukaan heidät on tällä hetkellä sijoitettu eri puolille Kuolan niemimaata.

Enimmillään heitä voi odottaa 15 vuoden vankeustuomio piratismista. Vielä ei ole varmuutta siitä, missä aktivistit viettävät varsinaisen vankeutensa.

Vankeja kohdellaan rikollisina, ei vankeina

Venäjän vankilauudistuskeskuksen johtaja Valeri Sergejev arvioi, että suuri osa aktivisteista sijoitetaan ulkomaalaisille tarkoitettuun Mordoviassa sijaitsevaan vankilaan.

Kyseinen vankila on kuitenkin tarkoitettu miehille, joten Sini Saarelan mahdollista vankilaa on vielä mahdotonta tietää.

Sergejevin mukaan aktivistit todennäköisesti sijoitetaan eri selleihin ja sekoitetaan venäläisten kanssa.

Venäläiseen käytäntöön kuulu myös, että tutkintavangit eivät pääse päivän aikana ulos sellistään. Valeri Sergejevin mukaan tutkintavankeus on tämän takia erityisen raskasta niille, joilla ei ole aiempaa rikosrekisteriä.

– Tavalliset venäläiset vankilaolot voivat olla liian rankat aktivisteille, sillä vankilamme eroavat hyvin paljon eurooppalaisista standardeista, Sergejev sanoo.

Venäläiset vankilat eroavat eurooppalaisista muun muassa siinä, että vankilat ovat leirejä, jotka koostuvat useista asuinrakennuksista. Tavallisessa venäläisvankilassa on yhteensä 1000—1500 vankia, jotka asuvat 150 hengen asuntoloissa. Asuntolat on jaettu osastoihin, ja yhdessä sellissä on noin 20—50 vankia.

Selleissä ei ole yksityisyyttä, ja wc sijaitsee sellissä. Suihkuun pääsee kerran 7—10 päivän aikana. Vankilaruoka on huonolaatuista, ja monet venäläiset tutkintavangit syövät vain vankilan ulkopuolelta saamaansa ruokaa. Käytäntö on yleinen niiden vankien keskuudessa, joilla on siihen varaa. Osassa vankiloista on myös tarjolla palvelu, jonka avulla selliin voi tilata ruokaa.

Sergejevin arvion mukaan venäläisten vankiloiden suurin ongelma on se, että vartijat kohtelevat vankeja rikollisina, eivät vankeina.

– Vankilahenkilökunnan mielestä vangit tulevat vankilaan rangaistaviksi, sillä pelkkä vankeus ei vielä ole rangaistus. Vangit ovat täysin vartijoiden armoilla.”

Sergejev kertoo, että vangin joutuessa vartijoiden epäsuosioon, vartijat voivat panna muut vangitut rankaisemaan vankia. Tappelut ovat yleisiä myös naisvankiloissa. Vankeja saatetaan rangaista myös estämällä pääsy peseytymistiloihin tai vankilan taukohuoneisiin.

Vankilan sijainnilla merkitystä

Suuri ongelma venäläisissä vankiloissa on myös se, että valittaminen vankilan oloista on käytännössä mahdotonta, Sergejev toteaa. Vartijat tai muut vangit estävät mahdollisten valitusten etenemisen.

– Jos minä päättäisin, mihin vankilaan Greenpeacen aktivistit laitetaan, sijoittaisin heidät Lefotovon vankilaan Moskovaan. Se on suhteellisen pieni, vain reilun 120 vankipaikan vankila. Vaikka olot ovat huonot, vankilan tapahtumien valvonta on jossain määrin helpompaa kuin suurissa vankiloissa, Sergejev sanoo.

Sergejev uskoo, ettei aktivisteja lähetettäisi kaikista kaukaisimpiin vankiloihin. Mitä kauempana Moskovasta vankila sijaitsee, sitä todennäköisempää on, että vankilassa ei noudateta lakia. Jos aktivisteille tapahtuisi jotain, siitä vankilat saisivat osakseen kansainvälistä kritiikkiä.

– Mutta toisaalta, täytyy muistaa se, miten kävi Mihail Hodorkovskin tai Pussy Riotin tapauksissa. Heidät lähetettiin kauas Moskovasta, jotta lehdistön huomio hiipuisi. Kaukaisissa vankiloissa heidän on myös vaikea saada tukea läheisiltään.

MTV3 – Iida Tikka, Moskova

Lue myös:

    Uusimmat