Ruotsin uusnatsistisen vastarintaliikkeen (SMR) väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina.
Suomalainen vastaava järjestö tuli tutuksi kesällä, kun Jyväskylän mielenilmaus päättyi väkivaltaisuuksiin. Mukana oli myös ruotsalaisia.
Pohjoismaisen kattojärjestön alla toimivan vastarintaliikkeen tavoitteena on yhteispohjoismainen kansallissosialistinen valtio.
– Liike on hierarkinen ja sitä johdetaan Ruotsista, sanoo vastarintaliikkettä tutkiva toimittaja Anders Dalsbro, Tukholmassa toimivasta EXPO-lehdestä.
– Jäsenistön määrää on vaikea arvioida, koska se on hyvin suljettu. Mutta varsinaisia jäseniä ei kuitenkaan ole muutamia satoja enempää.
– Johto on täällä Ruotsissa. Pienempiä soluja on Norjassa, Suomessa ja ryhmä Tanskassa. Mutta heidän toimintaansa kuuluu väkivalta ja jäseniltä vaaditaan erittäin paljon aktiivisuutta. Se myös näkyy väkivaltaisina yhteenottoina esimerkiksi mielenosoitusten yhteydessä.
Samalla järjestön laajuudesta saattaa saada vääristyneen kuvan.
Vastarintaliikkeen tekemät väkivaltaisuudet Ruotsissa ovat lisääntyneet viime vuosina rajusti.
Toimintansa liike rahoittaa myymällä julkaisuaan, mutta myös yksityistä rahaa tipahtaa kassaan.
Vastarintaliikkeen toiminta on kuitenkin järjestäytynyttä ja kurinalaista. Dalsbron mukaan on virheellistä väittää, että liikkeen jäsenet olisivat vain kokemattomia nuoria.
– Toiminnan taustalla on pitkä kokemus. Johtajat ovat olleet mukana tavalla tai toisella jo vuosia.
Ruotsin vastarintaliikkeen juuret ovat ”Valkoiset arjalaiset” järjestössä. 90-luvun alussa järjestö jakaantui kahteen: militanttiin ja vallankumoukselliseen Ruotsin vastarintaliikkeeseen ja poliittiseen siipeen, joka nykyisin tunnetaan Ruotsidemokraatteina. Puolueen ja vastarintaliikkeen välillä on kuilu, joka on syvä.
– Vastarintaliike pitää Ruotsidemokraatteja siionistisena puolueena ja karsastaa sitä. Heidän mielestään ruotsidemokraatit ovat myyneet sielunsa.
Ruotsidemokraattien viimevuosien menestys vaaleissa on kuitenkin herättänyt uusnatsien mielenkiinnon. Liike katsoo voivansa hyötyä jo yli 20 prosentin kannatusluvuista.
– Vastarintaliikkeessä ajatellaan, että äänestäjäkunnassa on ihmisiä, jotka eivät ole vielä ajatelleet asiaa loppuun asti ja kun sen tekevät, saattavat osallistua liikkeen tavoitteen saavuttamiseen, toteaa Dalsbro.
Ei uhkaa demokratiaa
Vastarintaliike pystyy toiminnallaan haastamaan demokratiaa, mutta Dalsbron mukaan se ei pysty kuitenkaan pyrkimyksistään huolimatta uhkaamaan sitä. Silmät on silti syytä pitää auki.
– Vastarintaliikkeellä ei ole itsellään demokraattisia prosesseja, koska esimerkiksi sen johtajista ei äänestetä.
Rasismi Ruotsissa?
Suurimmalle osalle maahanmuuttajista vastarintaliikkeen toiminta on tuttua, mutta siitä kuulee kuitenkin vain enimmäkseen huhuja.
Rasismi ei ole arkipäivää, ainakaan Malmön Rosengårdissa.
– Ei ole osunut omalle kohdalle, sanoo lihakaupassa työskentelevä koko ikänsä Ruotsissa asunut Muhamad.
Tukholmassa maahanmuuttajista ainakin osa on sitä mieltä, että rasismia on Ruotsissakin, mutta se on piilossa.
– Se näkyy työnhaussa ja siinä, miten kohdellaan ja miten maahanmuuttajien työehtoja sekä poljetaan, toteaa taksia suhaava Ali.
Juttua korjattu 18.10. klo 9.45. Jutusta on poistettu YouTube-video vartijoiden käytöksestä ruotsalaisella metroasemalla. Videon tapahtumien todenperäisyydestä ja tapahtumiin johtaneista taustoista on epäselvyyksiä.