Graffititaide elää Suomessa uutta tulemista

Suomalainen graffititaide on nyt uudessa kukoistuksessa. Seinämaalaukset ovat saaneet uutta virtaa varsinkin pääkaupunkiseudulla laillisista seinistä.

Esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa on liki kilometri laillista seinää, jota maalataan todella ahkerasti. Pitkän linjan graffitimies, kuvataiteilija Karri Kuoppala hehkuttaakin asenneilmaston muutosta. Vielä muutama vuosi sitten Helsingin virkamiehet ja virkavalta suhtautuivat erittäin negatiivisesti graffiteihin.

- Helsingin kaupunki suhtautui graffiteihin täysin kielteisesti vuosia. Kaikki pyrittiin puhdistamaan heti. Kaupunki myös palkkasi yksityisiä vartijoita etsimään graffitin tekijöitä. Lisäksi 2000-luvulle tultaessa rangaistuksia kovennettiin huomattavasti.

- Nyt on ollut ilo nähdä, Helsinkiin on ollut mahdollista perustaa laillisia graffitiseiniä. Nyt sellaiset on Suvilahdessa ja Kalasataman alueella. Siellä on useita satoja metrejä graffitiaitaa. Se on varmasti Euroopan suurin laillinen maalauspaikka, Kuoppala sanoo.

Hän opettaa graffitien tekemistä tänään ja huomenna Hyvinkäällä työpajassa. Sen järjestävät yhteistyössä URB10-kaupunkifestivaali ja Hyvinkään nuorisotoimi.

Lailliset seinät eivät ole muuttaneet graffitien luonnetta

Liian kliinistä tai salonkikelpoista graffiteista ei Kuoppalan mielestä ole tullut edes laillisten seinien myötä. Hän ei ota kantaa siihen, ovatko laittomat seinämaalaukset hyvä vai huono asia. Joka tapauksessa niitäkin tehdään edelleen. Laillinen seinä ei siis välttämättä ole yksiselitteinen graffitien pelastus, koska tekijät ovat olleet aktiivisia lujasta vastustuksesta huolimatta.

- Ei laillinen seinä varmasti ole mikään pelastus. Graffiteja on kaiken aikaa tehty ja tullaan tekemään. Laillinen seinä on kutienkin tosi hyvä juttu, koska on tosi paljon sellaisia tekijöitä, jotka eivät välttämättä halua maalata laittomasti ja öiseen aikaan, Kuoppala muistuttaa.

Yksi tekijöistä on 17-vuotias Joni Mattila, joka osallistui Hyvinkään graffitityöpajaan perjantaina.

- Olen maalannut koko hienon pienen ikäni. Joskus muksuna katselin seiniä, joissa oli hienoja kuvia. Sitten aloin itse harjoitella. Ei tätä ole oikein pystynyt lopettamaankaan, se on niin verissä, Mattila kuvailee.

Hän ei halua kuitenkaan maalata laittomasti.

- Se on ihan hyvä, että on niitä laillisia paikkoja, ettei tarvitse niihin laittomiin tehdä. Mieluummin laillisiin, jos jonnekin, Mattila sanoo.

Katso Santtu Palmin juttu

Lue myös:

    Uusimmat