Keski-Uusimaan Järvenpäässä sijaitsee teollisuushalli, jonka uumenissa patenttien Suomen ennätysmies ratkoo toinen toistaan visaisempia haasteita.
Tämä on meidän Legoland.
Tällä lausahduksella hyväntuulinen yrittäjä Göran Sundholm, 77, toivottaa meidät tervetulleeksi suureen hallirakennukseensa Järvenpään teollisuusalueella.
Kyseessä on niin sanottu demolaitos, joka toimii Sundholmin patenttien testi- ja kehitysympäristönä.
Sundholm on patenttinero. Hänellä on eniten myönnettyjä patentteja Suomessa. Haastattelussa hän ei itsekään muista tarkkaa määrää, mutta Patentti- ja rekisterihallitus vahvistaa luvuksi 194. Tämän lisäksi kansainvälisiä patentteja on kertynyt yli 2 500 kappaletta.
Lue myös: Suomalaiset olivat viime vuonna kekseliäällä päällä – patenttihakemuksia eniten yli vuosikymmeneen
Ensivaikutelma teollisuushallia muistuttavasta demolaitoksesta on varsin erilainen kuin mihin voisi varautua. Kaikkialla on kovin siistiä. Esillä olevilla tavaroilla on paikkansa eikä lattiasta löydy kengänjälkiä.
Telineeseen on aseteltu asiakasesitteitä, joita koristavat kirjaimet MariMatic – kyseessä on yksi Sundholmin lukuisista yrityksistä.
Nopeasti aistii, että demolaitoksella on tietty paikka yrittäjän sydämessä.
– Jokaisella aikuisella miehellä pitää olla oma Legoland, Sundholm viittaa uudelleen leikkisästi maailmankuuluun lelupalikkabrändiin ja huvipuistoon.
Läpimurto hydrauliikassa
Lapsuuttaan Sundholm kertoo viettäneensä alakouluikäiseksi Helsingin Kalliossa, ensimmäiset kouluvuodet vierähtivät Vallilan kansakoulussa. Vaasankadun kodista muistuu mieleen perinteinen arki neljän hengen perheessä. Sundholmin äiti työskenteli liikennelaitoksella ja isä rakennusalalla.
Perheen elämä siirtyi myöhemmin kaupungin vilinästä Espoon Leppävaaraan, missä omakotitalon kellarissa syntyivät myös ensimmäiset erikoiset keksinnöt – ainakin jos mittarina olivat polkupyörään asetetut erinäiset vempaimet.
– Kyllä varmaan fillari oli vähän erinäköinen kuin muilla, Sundholm naureskelee.
Sittemmin teknikoksi valmistunut Sundholm on menestynyt patenttiensa ansiosta, joista putkien laippaliitos oli ensimmäinen. Patentin ympärille perustettiin vuonna 1973 yritys GS Hydro, jonka päämarkkinoita olivat teräs-, laiva-, puu- ja paperi- sekä autoteollisuus. Merkittävimmät asiakkaat sijaitsivat Aasiassa.
Liitosteknologia vahvisti paikkansa teollisuudessa ja tänä päivänä, noin 50 vuotta patentoimisesta, se on maailman johtava teknologia suurissa hydrauliikkaputkiliitoksissa.
Hän muistelee, kuinka nuorempana sai lukittua ensimmäisiä myyntisopimuksiaan hyödyntämällä työelämänsä kontakteja.
– Tunsin telakalta ihmisiä. Eivät he voineet olla ostamatta, kun olimme jo kavereita.
Tuotekehitys oli jatkuvaa, ja GS Hydron alle kertyi kaikkiaan noin 150 patenttia.
Lopulta oli aika siirtyä eteenpäin. Yritys myytiin vuonna 1985 Kone Oy:lle ja Sundholm kääri hihansa uusien tuotteiden kehittämiseen.
Tulta päin
Muutamien vuosien jälkeen vuonna 1991 Sundholm aloitti uutta liiketoimintaansa Marioff-yrityksensä parissa, jonka keskiössä toimi miehen kehittelemä HI-FOG -vesisumusammutusjärjestelmä.
Vesisumusammutusjärjestelmä sai alkunsa, kun Tanskasta Norjaan matkalla ollut matkustajalautta Scandinavian Star syttyi tuleen vuonna 1990. Lauttapalo johti 159 ihmisen kuolemaan ja tapaus herätti valtavan tarpeen kehittyneemmälle paloturvallisuuslaitteistolle.
Matkustajalaivasta kertovaan dokumenttisarjaan MTV Katsomoon pääset tästä linkistä.
Lauttapalon jälkeen Sundholmiin otettiin yhteyttä. Hänelle annettiin puoli vuotta aikaa tuotteen kehittämiselle.
– Mainittakoon, että kokemukseni paloalasta rajoittui 10-vuotiaan kesäkokemuksiin Leppävaaran Vapaapalokunnassa.
Tuotekehitys aloitettiin heti vuonna 1991 ja jo samana vuonna ensimmäiset HI-FOG -vesisumusammutusjärjestelmät kiinnitettiin ensimmäiseen matkustajalaivaan, joka kantaa nykyään nimeä Viking Gabriella.
HI-FOG käyttää 90 prosenttia vähemmän vettä palon sammuttamiseen ja on jopa 90 prosenttia kevyempi tavanomaisiin sprinklerijärjestelmiin verrattuna.
Lue myös: Suomalainen keksintö mullistaa terveystarkastuksen – tätä laitetta viedään vauhdilla maailmalle
Tänä päivänä järjestelmä antaa turvaa palotilanteisiin ympäri maailmaa muun muassa kirkoissa, joista mainittakoon tuhoisasta tulipalosta selvinnyt ja viime joulukuussa jälleen yleisölle avattu Pariisin ikoninen Notre Dame.
Myös hotellit, metrot, junat, lentoasemat ja teatterit ympäri maailmaa turvautuvat Sundholmin sammutusjärjestelmään – ja miehen mukaan onkin helpompaa nimetä, millä matkustajalaivalla HI-FOG ei olisi käytössä kuin millä se on käytössä.
Kun sammutusjärjestelmään liittyvä tuotekokonaisuus oli valmis, oli aika myydä tämäkin yritys. Sundholm solmi rahakkaan sopimuksen Marioffista amerikkalaisen United Technologies Corporationin kanssa vuonna 2007 – myyntihinta oli kokonaisuudessaan noin 340 miljoonaa euroa.
Ratkaisu jätehaasteisiin
Järvenpään demolaitoksen kenties näkyvin keksintö valtaa suurimman osan hallin lattia-alasta. Noin 2,4 kilometrin pituinen putkisto esittää innovatiivista, alipaineeseen perustuvaa Metro Taifun -jätteensiirtojärjestelmää, joka on tänä päivänä Suomessa käytössä muun muassa Helsingin Kruunuvuoressa ja Vantaan Kivistössä.
Lyhykäisyydessään järjestelmä kuljettaa kuiluun pudotetun jätteen aina jätteenkeräyskonttiin saakka. Jätteen siirtomatka kuilulta kontille voi olla enintään noin kolme kilometriä. Jäte kulkeutuu putkistossa 70 kilometrin tuntivauhdilla. Kontista jätteet kuljetetaan edelleen jätelaitokselle.
Merkittävin asiakas maailmalla Metro Taifun -järjestelmälle on Saudi-Arabian Mekka, jonka kanssa Sundholm solmi kaupat vuonna 2011. Mekassa maan alla kiemurtelee yhteensä yli 40 kilometriä Sundholmin jätteensiirtoputkistoa – ja putkiston pituus kasvaa siellä jatkuvasti.
Putkistot siirtävät jätettä Mekassa jopa 600 tonnia päivässä.
Projekti tartuttiin, kun Mekassa nousi tarve kehittyneestä jätejärjestelmästä. Sundholm kiteyttää hymyillen tunnelmiaan, kun hän muistelee osallistumistaan Mekan projektiin.
– Se tuntui aika kivalta.
Solmiakseen kaupat ostajat halusivat nähdä tuotteen. Heille esiteltiin jätejärjestelmä Suomessa, Järvenpään demolaitoksella. Täytyyhän asiakkaan tietää, mitä on ostamassa.
– Kun tehdään 10–100 miljoonan euron kauppoja, niin seeing is believing.
Ei keksijä, vaan suunnittelija ja myyntimies
Tuotekehityksessä kaikki lähtee ongelmasta. Täytyy olla ongelma, johon halutaan ratkaisu. Jatkuvaa suunnittelemiseen liittyvää intoa Sundholm perustelee, että hän löytänee asioissa ongelmia enemmän kuin muut ihmiset.
Ongelman ratkominen on vuosien mittaan kasvattanut miehessä pientä kilpailuhenkisyyttäkin.
– Se yleensä lähtee siitä, että mä voisin tehdä tuon paremmin.
Hydrauliikan, pneumatiikan ja elektroniikan aloille vuosikymmeniä tuotteita suunnitellut Sundholm on luonut itselleen varsin jouhevan ympäristön tuotekehitykselle.
Vempaimet tuotekehitykselle löytyvät omasta takaa.
– Tarve tulee tänään ja huomenna sorvi pyörähtää. Meillä vauhti on nykyään hyvin nopeatahtista, emme tee pitkää tuotekehitystä. Savun hälvyttyä katsotaan, toimiko se, Sundholm naureskelee.
Sundholmia voisi äkkiseltään kutsua keksijäksi, mutta hän ei itse välitä kyseisestä termistä. Kun mieheltä kysyy, miten tämä haluaisi itseään tituleerattavan, niin selviää, että olemmekin ehkä suurimman ongelman äärellä.
– Nyt tuli vaikea kysymys. Olen pitkäaikainen yrittäjä, suunnittelija ja myyntimies.
Mutta ei keksijä.
Ja tuotekehitys – se ei lopu kuulemma milloinkaan.
Lähteet: Keksintösäätiö 50+50 vuotta -julkaisu