Finnvera: Nämä 5 ilmiötä leimasivat taloutta vuonna 2021 – Suomi nousi koronakuopasta, mutta pula-aika iski

Rahoituksen hyvä saatavuus on turvattava 

‒ Suomen koronatorjunta on ollut onnistunutta esimerkiksi niin, että konkurssien määrä Suomessa on pysynyt vähäisenä eikä työttömyys noussut voimakkaasti. Osasyynä hyvään menestykseen ovat olleet julkisen talouden nopeat toimet ja ulkoisen rahoituksen saatavuus. Erilaisten kyselytutkimusten perusteella yritysrahoituksen saatavuus Suomessa on vähintään kohtalainen, ellei hyvä. Toisaalta suomalainen yksityisen sektorin investointiaste on edelleen matala. Tilanne on jopa hieman paradoksaalinen: luulisi investointiasteen nousevan, koska vihreä siirtymä on jo käynnissä ja rahan hinta halpa, Kotamäki sanoo.

‒ Julkinen talous kaipaisi myös investointeja esimerkiksi tiestön, koulutussektorin tai TKI:n osalta. Poliittisesti yhtälö on vaikeasti ratkaistava nousevan julkisen velan, kestävyysvajeen ja jo valmiiksi korkean veroasteen ympäristössä. 

Keskustelu pankkien sääntelyn kiristymisestä edelleen nostaa kuitenkin huolta kasvuyritysten rahoituksen saatavuudesta. On viitteellistä todistusaineistoa siitä, että pankit eivät kannattavuussyistä aina halua rahoittaa sellaisiakaan projekteja, joissa Finnvera olisi valmis kantamaan suurimman osan riskistä. Investointien rahoitus on turvattava, ja on selvää, että sääntelyn kiristyminen vaikeuttaa pankkien riskinottoa. Finnvera on varautunut riskinjakoon yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on valmis lisäämään myös omien suorien lainojen myöntämistä.

Koronaelämän piti loppua jo vuosi sitten 

Korona on kuin kenkkumainen runsaudensarvi, joka vain antaa ja antaa, Kotamäki kuvaa.

Pandemia on vain jatkunut sitkeästi ja pitänyt yllä epävarmuutta. Uusi normaali saattaa hyvinkin olla tämä nykyinen epänormaali. Toisaalta korona on tuonut esiin monien yhteiskuntien yllättävän resilienssin. Yhteiskunnat horjuvat, mutta pysyvät silti liitoksissaan. Siinä sivussa on kehitetty uutta ja hyödyllistä lääketeknologiaa sekä puskettu työelämän murrosta eteenpäin. Jokaisella pilvellä on hopeareunus.

Takaisin kasvu-uralle – tavoitteena vihreä kasvu 

Koronashokki alensi lähes kaikkien maailman maiden bruttokansantuotetta. Suomen bruttokansantuotteen pudotus jäi vuonna 2020 noin 2,8 prosenttiin, kun EU:n keskimääräinen lukema oli yli puolet suurempi. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 Suomen koronakuoppa lapioitiin umpeen.

‒ Vuosi 2021 oli käänteentekevä kasvuvuosi paristakin näkökulmasta. Ensinnäkin, korkotason ollessa nollan tuntumassa rahapoliittinen suhdanne-elvytys on tehotonta, mutta finanssipoliittinen elvytys on poikkeuksellisen tehokasta. Osin tämä huomio takataskussa maailman kansantaloudet elvyttivät voimakkaasti. Suomen velka-aste nousi noin 70 prosenttiin, mutta niin lähti bruttokansantuotekin kasvuun. 

‒ Toiseksi mikä tahansa talouskasvu ei enää käy, vaan nyt haetaan vihreää kasvua. Ilmastonmuutos tai luontokato eivät ole uusia asioita, mutta yritysten toiminnassa ilmastonmuutos tulee näkymään entistä enemmän – ei vähiten siksi, että kiire tulee, mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan pitää korkeintaan 1,5 asteessa.