Etla perustaa toivonsa rokotteeseen: "Kriisi loppuu vuonna 2021, baarit täyttyvät ja Gran Canaria kutsuu"

Ensimmäiset koronarokotteet saapuivat Suomeen 1:41
Katso myös video: Ensimmäiset koronarokotteet saapuivat Suomeen tapaninpäivänä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi koronakriisin päättyvän ensi vuoden aikana, kun rokote astuu kuvioihin toden teolla.

Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, ne herättävät Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Talouspolitiikassa siirrytään kesän jälkeen elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen.

– Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.

Etla on koonnut vuoden päätteeksi tutkijoidensa arvioita vuonna 2021 esiin nousevista kehityskuluista ja ilmiöistä, joita päättyvä koronavuosi on kiihdyttänyt tai jarruttanut. Alkava vuosi 2021 merkitsee Etlan arvion mukaan koronakriisin loppua: talouden laskusuhdanne päättyy ja toipuminen alkaa – sekä rokotteen että EU:n elpymisrahaston tuella.

Iloinen 2020-luku alkaa vihdoin? Ilo ei kestä kauan

Luvassa on iloisen 2020-luvun alku, mitä raha- ja finanssipolitiikan elvytys voimistavat, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Elpymisessä on luonteenomaista, että baarit täyttyvät ja Gran Canaria kutsuu, joten rautakaupat ja gigantit hiljenevät. Kasvun tekijöiden näkökulmasta iloinen vaihe ei kuitenkaan kestä kauan. Pitkän aikavälin kasvupotentiaali on Suomessa vain puolentoista prosentin luokkaa. Ellei sitä saada nopeammaksi, edessämme on tuskallinen julkisen sektorin sopeutusohjelma, kiteyttää Kangasharju.

Talouden näkymät paranevat viimeistään kesällä

Suomen talous herää rokotteiden myötä viimeistään kesällä. Talouspolitiikassa siirrytään siten elvytyksestä sopeutukseen. Siirtymästä ei todennäköisesti tule poliittisesti helppoa, mutta se on pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta olennainen, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuusi vastaa Etlan makrotalouden ja julkisen talouden tutkimuksesta.

–  Sopeutukset on järkevintä ajoittaa edessä olevaan noususuhdanteeseen. Myös globaalisti talouskasvussa nähdään merkittävää kiihtymistä koronan helpotettua, mikä tukee kotimaista kasvua. Tosin rokotusten eritahtisuuden vuoksi alueelliset erot korostuvat, Kuusi sanoo.

Koronarokote on vuoden positiivisin uutinen

Koronarokotteen arvioidaan olevan ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi. Ilman luotettavaksi koettua rokotetta ihmisten käyttäytymiseen jää liikaa ”epävarmuuden sumua, jonka sisään ei näe”.

Etlan tutkijat listaavatkin rokotteen kuluneen vuoden positiivisimmaksi uutiseksi.

– On äärimmäisen hieno asia, että rokotekielteisyys oli Suomessa alkanut tasaantua jo ennen koronan puhkeamista. Kärsivällinen työ, jossa viranomaiset ovat säilyttäneet hämmästyttävän tyyneyden, on tuottanut hedelmää. Työn yhteiskunnallinen merkitys paljastuu vasta nyt, jälkikäteen ja yllätyksenä kaikille, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, lääketieteen tohtori Martti Kulvik.

Koronavuosi 2020 meni meillä paremmin kuin pelättiin

Suomen talous selvisi kaikkiaan koronavuodesta pelkoja vähemmällä. Etlan ennusteryhmän mukaan Suomen talouspudotus oli Euroopan pienimpien joukossa. Teollisuus suoriutui odotuksia paremmin: sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt kasvussa, lisäksi koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt eurooppalaisia verrokkeja paremmin.

– Metsäteollisuus uusiutuu, kun paperin tuotanto vähenee, mutta vastaavasti pahvin ja kartongin tuotannon kapasiteetti kasvaa. Kokonaan uusia tuotteitakin voidaan odottaa. Myös telakkateollisuus pelastuu tehokkaan covid19-rokotteen ansiosta, listaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Kuntataloudessa koronakevät näkyi yllättävällä tavalla: kuntien talous vahvistui. Kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä menot koronaepidemian aikana kasvaneet juuri lainkaan.

Tällä hetkellä vaikuttaa myös siltä, että hallituksen koronatuilla osaa kunnista ylikompensoitiin, osaa alikompensoitiin. Hallituksen myöntämien koronatukien kohdistumista voidaan arvioida tilastojen valossa helmikuussa 2021, sopivasti juuri huhtikuisten kuntavaalien alla.

Etla odottaa tulevana vuonna myös selvää tuottavuuden kasvua digiloikasta, joka nähtiin talouden eri osa-alueilla. Digitaalitalous Suomessa kasvoi, kun etätyö ja verkkokauppa kiihdyttivät kehitystä.

Lue myös:

    Uusimmat