Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin tänään. Kuuden finalistin joukossa on peräti kolme jo aiemmin palkittua kirjailijaa.
Tämän vuoden ehdokkaat ovat Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli (WSOY), Rosa Liksomin Väylä (Like), Marjo Niemen Kuuleminen (Teos), Matias Riikosen Matara (Teos), Pirkko Saision Passio (Siltala) ja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto (Otava).
Lue lisää: Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julki: Mukana kolme aiempaa voittajaa
Tämän vuoden finalistien listan äärellä hämmästyttää eniten se, että kolme heistä (Liksom, Saisio ja Viikilä) ovat jo aiemmin voittaneet palkinnon.
Ehdolla oli 200 teosta, onko suomalaisen kirjallisuuden kärki näin kapea?
– Meidän lähtökohtamme oli se, että valitsemme taiteellisesti korkeatasoisia ja kielellisesti hiottuja romaaneja, kertoo valintalautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
– Muita kriteerejä meille ei ollut. Tämä oli raadin yksimielinen päätös. Nämä ovat vuoden 2021 parhaat romaanit.
Alanko-Kahiluoto myöntää pohtineensa, pitäisikö sulkea pois aikaisemmin voittaneita.
– Ei niin voida tehdä. Jos kirjailija on nyt kirjoittanut elämänsä parhaan teoksen, ei häntä voida syrjäyttää sen perusteella, että hänet on aiemmin palkittu.
Siis laatu ratkaisee, ei historia.
– On arvioitava vain kaunokirjallisin; kielellisin ja taiteellisin kriteerein, ei voi olla mitään muita kriteerejä, painottaa Alanko-Kahiluoto.
Kilpailua pitäisi uudistaa – lisää ehdokkaita
Hän sanoo kuitenkin, että liian monta hyvää teosta jää vaille huomiota. Siksi tämän merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon rituaaleja saisi jo muuttaa.
– Raadissa totesimme, että vähintään joka kuukausi ilmestyy teos, joka kelpaisi kuuden parhaan joukkoon.
– Aiemmin syksyllä voisi julkaista 20 romaanin pitkän listan - kaikki niin kovatasoisia, että ne voisivat kisata Finlandia-palkinnosta. Näin paljon suurempi joukko kirjoja saisi huomiota, niistä keskusteltaisiin ja kärki laajenisi. Ja uskon myös, että kirjoja myytäisiin näin enemmän, visioi Alanko-Kahiluoto.
Kirjasäätiössä ei heti lämmetä uudistuksille
Finlandia-palkinnon myöntävän Suomen Kirjasäätiön pääsihteeri Elina Lahdenkauppi kertoo, että ”asiaa on pohdittu”. Muutoksia ei ole kuitenkaan aivan heti tulossa.
– Pitkä lista vaatisi pidemmän kilpailuajan. Jos se julkaistaisiin jo alkusyksystä, myöhemmin syksyllä ilmestyvät kirjat eivät sille ehtisi.
Vuonna 1984 ensi kertaa myönnetty Finlandia-palkinto (ensimmäinen Erno Paasilinna, Yksinäisyys ja uhma) jaettiin ensivuosinaan alkutalvesta. Tähän tuskin enää palataan, koska nopea kisa joulumarkkinoiden alla on kustantajille toki houkuttelevampi
– Toivomme, että uusi kotimainen kirjallisuus saa huomiota muutenkin. Johonkin ehdokkaiden raja on vedettävä ja toistaiseksi tuo kuusi finalistia on sopivaksi katsottu määrä, toteaa Elina Lahdenkauppi.