Poikkeuskirjallisuus. Tämän termin lanseeraa kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutinen, jonka teos Vaivan arvoista: esseitä poikkeuskirjallisuudesta (Avain) on voittanut tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandian.
– Poikkeuskirjallisuus kuvaa tässä sitä, että on aika paljon kirjallisuutta, jota ei yleensä tunneta kovin hyvin ja joka myös samaan aikaan, ei välttämättä siihen liittyvistä syistä, mutta usein nimenomaan siihen liittyvistä syistä, on muodoltaan erikoista, Sutinen kertoo.
Hän sanoo miettineensä pitkään, uskaltaako tehdä tunnetuksi uuden käsitteen poikkeuskirjallisuus.
– Välillä tykkään lanseerata uusia käsitteitä. Ja ehkä sitä tarvitaan myös siihen, että vangitsee tai laittaa ylös jonkin ilmiön, mikä ei ole aikaisemmin kunnolla käsitteellistetty. Siihen on kiva apuväline tuollainen uudenlainen käsite.
Teoksessaan Sutinen käsittelee pitkiä kirjoja, mutta myös kokeilevia, niin sanotusti vaikeita kirjoja. Niissä on jotain poikkeuksellista valtavirtakirjallisuuteen nähden. Mukaan on valikoitunut 13 kirjaa.
Vaivan arvoista -kirjassa tarkasteltavat teokset heijastelevat Sutisen mukaan poikkeuksellisia ilmiöitä.
– Siksi näiden kirjojen lukeminen pandemia-aikana, hyvin poikkeuksellisena aikana, oli minulle tärkeätä.
Sutisen suurennuslasin alla ovat muun muassa Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljekset, Irmari Rantamalan Harhama, Ilja Ehrenburgin Ihmisiä, vuosia, elämää ja Dorothy Richardsonin .
