Pankit kehittävät kilpaa digitaalisia palveluita, mutta joka viides ei käytä ollenkaan tai juurikaan niitä.
Finanssivalvonta on huolissaan siitä, kuinka vanhukset ja muut erityisryhmät saavat tarvitsemansa peruspankkipalvelut. Pankkeja valvovaan finanssivalvontaan tulee säännöllisesti valituksia peruspankkipalveluista.
– Olemme tässä vuosittain tehtävässä peruspankkiselvityksessä esittäneet meidän huolemme tästä asiasta. Erityisesti ikäihmisten ja muiden toimintarajoitteisten ihmisten kohdalta, kertoo lakimies Sanna Atrila Finanssivalvonnasta.
Peruspankkipalveluita, kuten rahan nostoa tai talletusta, voi joutua odottamaan konttorissa tunnin, mutta digipankin kärsimättömiä asiakkaita ollaan valmiita palvelemaan minuuteissa. Käteistä saa enää noin kymmenestä pankista, vaikka kolmellatoista prosentilla asiakkaista ei ole verkkopankkia.
– Siinä on varmaan tottumiskysymys. Osa haluaa hakea konttorista sen käteisen eikä ole vielä oivaltanut, että nyt käteistä saa useammista paikoista kuin koskaan aikaisemmin, neuvoo henkilöasiakasliiketoimintajohtaja Jani Eloranta Nordeasta.
Pankkitililtä voi nostaa rahaa esimerkiksi K-kaupoista.
Asiakaspalvelulla kilpaillaan
Osuuspankilla käteistä saa yhä 350 konttorista. Pankki on lanseerannut yksinkertaisen verkkopankkisivun perusasiointiin. Tästä huolimatta joka viides pankin asiakas ei käytä ollenkaan tai käy hyvin vähän digipankissa.
– Palveluja on karsittu ja toki tulee palautetta, että perinteisistä palveluista luovutaan, mutta sekään ei pidä paikkaansa, sillä palveluja samaan aikaan monipuolistetaan, muistuttaa asiakkuuksista vastaava johtaja, Merja Auvinen OP:sta.
Nooa Säästöpankki on oivaltanut markkinaraon ja tuomalla pankkihenkilön fyysisesti asiakkaan luo kotiin tai vaikka työpaikalle.
– Me tullaan asiakkaan luokse jopa kotiin, jos asiakas haluaa. Asiakas voi itse valita, missä minä kohtaan ja miten minä saan pankkipalveluita, sanoo toimitusjohtaja Esa Jäntti Nooa Säästöpankista.
Kaikki pankit sanovat kuuntelevansa asiakkaita herkällä korvalla.