Kuluttajaliitto kritisoi käteisnostojen maksuja – ”Niin sanottu parempi kansanosa ei juuri käytä automaatteja”

Liiton mukaan käteisen rahan käyttö on pakollista esimerkiksi heille, joilla on maksuhäiriömerkintä tai joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa. Pankki ei välttämättä myönnä ilman palkkatuloja olevalle pankkikorttia tai verkkopankkitunnuksia, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario sanoo.

– Samaan aikaan niin sanottu parempi kansanosa ei juuri käytä automaatteja tai asioi konttoreissa vaan käyttää pankkikortteja ja verkkopankkia. Heille asialla ei ole käytännössä merkitystä, Sario sanoo.

Suomessa lähes 400 000 ihmisellä on maksuhäiriömerkintä. Sario sanoo, että kaupan tai kioskin kassalla rahan nostaminen vaatii ostamista ja pankkikonttorissa rahan nostaminen on vielä kalliimpaa.

Nordea ilmoitti alkavansa marraskuussa veloittaa käteisen nostamisesta automaatilta. Neljä ensimmäistä nostoa kuukaudessa on jatkossa euroalueella ilmaisia. Viidennestä alkaen pankki veloittaa 40 senttiä nostolta.

Jo aiemmin useat pankit ovat ryhtyneet veloittamaan käteisnostoista. Danske Bankin asiakkaat ovat joutuneet maksamaan toistuvista käteisnostoista automaatilta huhtikuusta lähtien. Ensimmäiset viisi nostoa kuukaudessa ovat maksuttomia, ja sitä useammista nostoista pankki veloittaa 60 senttiä.

Videolla Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kertoo, miksi eräät pankit haluavat tehdä käteisnostoista maksullisia.

Tapahtumamäärät pienentyneet

Valtaosa automaateista on Otto-automaatteja, joita pyörittävän Automatia Pankkiautomaatit omistavat Danske Bank, Nordea ja OP. Automatian kehitysjohtajan Jyri Marvialan mukaan nostojen hinnalla asiakkaalle on vaikutusta automaattien tapahtumamääriin. Useampien nostojen maksullisuus ohjaa asiakkaita tekemään nostoja harvemmin, mutta nostamaan isompia summia kerralla.

Marviala kertoo, että automaateilla tapahtumamäärät ovat pienentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Käteisnostojen määrä pienenee vuosittain 5–6 prosentin vauhtia. Marviala uskoo tahdin jatkuvan lähivuosina samanlaisena, mutta esimerkiksi lähimaksukorttien yleistyminen voi jonkin verran kiihdyttää sitä.

– Vastaavalla määrällä automaattimäärää ei tulla pudottamaan, sillä valtakunnallisesta verkostosta halutaan pitää kiinni.

Otto-automaatteja on tällä hetkellä reilut 1400 ja muilla toimijoilla automaatteja Marviala arvioi olevan noin 100.