Mainos

Nordean tilasto yllättää, vanhemmat ikäryhmät eivät ole viimeisinä luopumassa painetuista tunnuslukulistoista, Mirja Pilke hoitaa pankkiasiat älypuhelimella: "Tämä on helppoa"

1:50

Maksupalveludirektiivi astuu voimaan ensi lauantaina, mutta se ei tarkoita, että paperisista tai muovisista tunnuslukulistoista pitäisi luopua välittömästi.

Eläkeläinen Mirja Pilke käyttää tottuneesti älypuhelinta pankkiasioissa. Keväällä pankkivirkailijan kanssa tuli puheeksi vahva sähköinen tunnistaminen.

– Hän kysyi, olenko tietoinen tästä ja haluanko, että hoidamme asian yhdessä. Sanoin olevani tietoinen, mutta erittäin mielelläni hoidan asian pankissa, ettei tarvitse nuorisolta pyytää apua, Pilke naurahtaa.

Kännykkään ladattu tunnistussovellus korvaa nyt muovisen turvakortin eikä painettuja tunnuslukuja ole ikävä.

– Ei todellakaan ole. Ne ovat niin pientä pränttiä, että minä likinäköisenä joudun ottamaan silmälasit pois päästä.

30-39-vuotiaat yllättävät

Ensi lauantaina voimaan tuleva maksupalveludirektiivi velvoittaa pankkeja, kauppoja ja maksupalveluyrityksiä ottamaan käyttöön asiakkaan vahvan tunnistamisen maksujen yhteydessä.

Voisi luulla, että juuri vanhempien ikäryhmien on vaikea luopua painetuista tunnuslukukorteista. Nordean tilastot kertovat kuitenkin muuta.

– Mielenkiintoista meidän tilastoissamme on se, että 30-39-vuotiaat ovat suurin ryhmä siinä, jotka eivät ole sitä vaihtaneet, Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta kertoo.

Kuitenkin jo nyt noin 90 prosenttia kaikista Nordean asiakkaista asioi älylaitteiden sekä tunnuslukulaitteiden avulla.

– Vuoden loppuun mennessä kaikki ovat siirtyneet uusien menetelmien käyttäjiksi. Heitä neuvotaan, milloin menetelmä muuttuu ja kuinka toimia siinä tilanteessa.

Eri pankeissa toimitaan eri tavoin. Myös Danske Bankissa tavoitteena on luopua kokonaan painetuista tunnuslukukorteista.

– Uskon, että pikkuhiljaa kaikki tulevat siirtymään siihen, että tunnistautuminen älylaitteessa on päätapa toimia, sanoo Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.

– Jo kahdeksalla kymmenestä meidän aktiivisesta asiakkaasta on uusi tapa tunnistautua. Valtaosa on valinnut älylaitteessa tai tabletissa olevan sovelluksen.

Jos pankki haluaa jatkaa tunnuslukulistojen käyttöä, niiden yhteyteen pitää lisätä vahvistuselementtejä, jotta uudet turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Tässä on eri vaihtoehtoja kuten esimerkiksi tekstiviestivahvistuksen lisääminen.

Osa verkkokaupoista ongelmissa

Verkkokaupoissa valmius muutoksiin ei ole samalla tasolla kuin pankeissa. Osalla kaupoista maksujärjestelmän päivitys on täysin kesken.

– Tieto siitä, mitä pitää tehdä, tuli aika myöhään. Silloin etenkin isoilla kaupoilla on ollut haastetta saada järjestelmänsä kuntoon, koska se vie paljon aikaa, kertoo puhelimessa Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen.

– Tekniset standardit tulivat vasta talvella ja sen jälkeen palveluntarjoajat lähtivät muuttamaan omia järjestelmiään. Koska kauppa on ketjun viimeisessä päässä, niin kaupan pitää odottaa ohjeistusta näiltä palveluntarjoajilta, jotka ovat siinä välissä.

Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet sovelluspohjaisten järjestelmien päivittäminen.

– Me emme vastusta lakia. Meistä tässä on paljon hyvää, mutta mikäli olisimme saaneet ohjeet puoli vuotta aikaisemmin, ketju olisi pystynyt reagoimaan. Jos saisimme vähintään vuoden lisäaikaa, tilanne olisi huomattavasti parempi, Loikkanen sanoo.

Lisäaika tilapäinen

Direktiivin tulkinta ei ollut yksiselitteistä, mikä osaltaan johti siihen, että liikkeellä on ollut ristiriitaista tietoa.

– Ehkä ongelma on kauppiaiden päässä. Ei ole ymmärretty tai heitä ei ole tarpeeksi informoitu tästä uudistuksesta, sanoo johtava lakimies Sanna Atrila Finanssivalvonnasta.

– Sääntely olisi voinut myös olla selkeämpää ja valvovien viranomaisten kannanottoja on tullut vasta viime tingassa. Tässä yksi syy, Atrila lisää.

Finanssivalvonnassa katsotaan tilapäisesti läpi sormien, vaikka verkkokaupat eivät heti alkuun täyttäisikään uusia vaatimuksia. Siirtymäajan pituudesta päätetään myöhemmin tämän vuoden aikana. 

– Meillä on tietysti tavoitteena, että siirtymäaika olisi yhteinen Eurooppa-tasolla. On syytä ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden kannanotot, Sanna Atrila sanoo 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja