Fennovoima ja Greenpeace jälleen tukkanuottasilla – nyt riidellään ydinvoimalan laskelmista

 – 50 euroa megawattitunnilta on unta. On mahdotonta saavuttaa sellaista hintaa, sanoo Greenpeacen hollantilainen ydinvoima-asiantuntija Jan Haverkamp. 

Hänen mukaansa muualla uusien ydinvoimaloiden tuotantokustannukset on arvioitu reilusti korkeammiksi, eivätkä venäläisten rakentamien ydinvoimaloiden tuotantokustannukset ole alhaisempia kuin muiden maiden ydinvoimaloilla. Sähkön tuotantokustannukset vaikuttavat voimakkaasti ydinvoimalan kannattavuuteen.

Suomessa sähkön systeemihinta on liikkunut tässä kuussa 20–32 eurossa megawattitunnilta. Paineita sähkön hinnan nousuun ei ole tällä hetkellä näkyvissä, mutta tulevaisuutta on tietenkin mahdotonta ennustaa pitkällä aikavälillä.

Hanhikiven voimalan on määrä valmistua kaupalliseen käyttöön vuonna 2024.  

"50 euroa on sovittu summa"

Fennovoima kiistää Greenpeacen väitteet. Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kertoo, että 50 euron hinta megawattitunnilta on sovittu Fennovoiman ja laitostoimittajan välillä.

Hinta koskee voimalan alkuvuosia, ei koko käyttöaikaa. Hanhikiven voimalan käyttöiäksi lasketaan vähintään 60 vuotta.

– Tyypillisesti hinta laskee käytön edetessä, Kettunen sanoo.

Venäjän hyvinvointirahasto apuun

Suomen Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa listaa muita avoimia kysymyksiä Hanhikiven voimalan rahoituksessa. Ydinvoimalan laitostoimittajana on Fennovoiman suuromistaja, venäläinen Rosatom, ja pääurakoitsijana niin ikään venäläinen Titan-2-yhtiö. 

Aromaa ihmettelee, missä valuutassa rahoitus on laskettu: euroissa vai ruplissa. Se vaikuttaa hänen mukaansa ratkaisevasti voimalan rahoitukseen. Ruplan kurssi on romahtanut Venäjän vaikean taloudellisen ja poliittisen tilanteen vuoksi.

– Onko Fennovoimalla vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, Aromaa kysyy.  

Fennovoiman Kettusen mukaan rahoituksessa ei ole epäselvyyksiä. Neljännes katetaan omistajien omalla pääomalla ja loput lainarahoituksella, jonka järjestää Rosatom.  

Noin 2,4 miljardia euroa tulee Venäjän valtion hyvinvointirahastosta. Summasta on nostettu vajaat miljardi euroa.  

Hyvinvointirahasto on kerätty silloin, kun öljyn ja kaasun hinta oli korkealla. Nykyisessä talouskriisissä Venäjän hallitus on joutunut purkamaan rahastoa menoihinsa.

Aikataulut hidastuneet?

Hanhikiven voimalan rakentamislupahakemuksen käsittely alkoi viime kesäkuussa, ja Fennovoima toivoo saavansa rakentamisluvan vuonna 2018. Tällä hetkellä voimalan sijoituspaikalla Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan infrastruktuuria. 

– Rakennuslupahakemus on hyvin ylimalkainen, Aromaa sanoo.  

Haverkamp arvioi, että venäläisten ydinvoimaloiden rakentaminen on hidastunut kaikkialla. Syynä on Venäjän taloudellinen kriisi.  
Hanhikiven rakennustyömaallakin oli alkuvuodesta ongelmia maksuliikenteessä. Pääurakoitsija Titan-2 ei ollut maksanut suomalaisille aliurakoitsijoille sopimuksen mukaisia korvauksia.

Maaliskuussa Rosatom kuitenkin ilmoitti, että maksuliikenne on saatu kuntoon.  

Hanhikiven työmaan alihankintaketju moninkertaistuu, kun ydinvoimalahanke etenee. Rakennus- ja asennusvaiheessa puhutaan sadoista yrityksistä ja tuhansista työntekijöistä.