Fennovoima uskoo pysyvänsä Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisaikataulussa ja pääsevänsä rakentamaan itse voimalaa vuonna 2018.
Laitostoimittaja Rosatomin kanssa on tehty uusi aikataulu suunnitelmien toimittamiseksi Säteilyturvakeskukselle ja sen uskotaan pitävän nyt, kun venäläiskumppani on lisännyt resursseja Pyhäjoen projektiin. Ennen voimalaa Pyhäjoella toteutetaan jo noin puolen miljardin investoinnit.
Hanhikivenniemellä alkaa jo olla kuhinaa, ja työntekijöitä on viime kuukausina häärinyt paikalla keskimäärin pari sataa. Myös voimalalle kaivetaan jo paikkaa.
Suomi noudattaa ydinvoimarakentamisessa kansainvälistä säännöstöä – tai vieläkin enemmän.
– Kyllä Suomessa on tiukemmat määräykset, sanoo ydintekniikan asiantuntija Minttu Hietamäki Fennovoimasta.
Tämä on ollut tiedossa, mutta yllättänyt osittain toimijat.
– Meillä on tiettyjä, hieman tiukempia vaatimuksia. Se on minusta erityistä, että suomalainen viranomainen haluaa hyvin pitkälle perehtyä siihen, miten organisaatiot toimivat hankkeessa eli miten hanketta johdetaan, sanoo Hietamäki.
Osaamisen ja asiantuntemuksen perkaaminen jo suunnitteluvaiheessa on noussut esiin, kun STUK ilmaisi syksyllä huolensa Fennovoiman turvallisuuskulttuurista.
– Osaamisesta ja asiantuntemuksesta halutaan olla varmoja ja sehän on pelkästään myönteinen asia, sanoo Hietamäki.
Säteilyturvakeskukselle toimitettavien papereiden lisäksi viranomaiset vierailevat paikan päällä ja käyvät läpi koko ketjun turvallisuuskulttuuria.
– Se on sellaista viikoittaista kommentointia ja tietojen ja ajatusten vaihtoa, kuvailee Hietamäki.
Lentokoneen kestävät rakenteet
WTC:n pommi-iskujen jälkeen koko maailmassa havahduttiin siihen, että terroriteko voi aiheuttaa valtavia vahinkoja. Niinpä EU:kin otti käyttöön ohjeistuksen, jonka mukaan ydinvoimaloiden on oltava lentokoneen törmäyksen kestäviä. Suomessa mennään tässäkin asiassa piirun verran edelle.
– Esimerkiksi tässä Hanhikiven laitoksessa myös muita rakennuksia suojataan vankemmalla betonilla, kertoo Hietamäki.
Venäläinen laitostoimittaja joutuu ottamaan huomioon Suomen säädökset, eikä pysty siten kopioimaan Suomeen suoraan Sosnovyboriin rakennettavaa ydinvoimalaansa, joka toimii Hanhikiven voimalan mallina.
–Joitakin tällaisia yksityiskohtia, kuten tämä lentokonesuojaus, on otettava Hanhikiven laitoksessa erityisesti huomioon, kertoo Hietamäki.
Viivytyksiä papereissa
Fennovoima uskoo pysyvänsä Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisaikataulussa ja pääsevänsä rakentamaan itse voimalaa vuonna 2018. Yhtiö on joutunut kamppailemaan aikataulujen kanssa, kun laitostoimittajalta ei ole saatu ajoissa kaikkia turvallisuussuunnitelmia, joita STUK edellyttää.
Me olemme saaneet nyt uuden, tiivistetyn aikataulun meidän laitostoimittajalta ja se on hyvinkin realistinen aikataulu, kertoo Hietamäki.
STUKin on saatava kaikki turvallisuussuunnitelmat ja selvitykset vuoden 2017 aikana, jotta sen lausunto ennättää valmiiksi rakentamislupapäätöstä tehtäessä. Venäläinen laitetoimittaja lisäsi resursseja Suomen projektiin, kun STUK moitti papereiden viipymistä.
– Tämä on hyvä asia, toteaa Hietamäki.
Rakentamisluvan pitäisi irrota vuonna 2018, jotta voimalan rakentaminen voisi käynnistyä aikataulun mukaisesti.
– Me toimitamme jatkuvasti materiaalia pienissä erissä STUK:ille ja viimeiset selvitykset vuonna 2017, kuten on sovittu, kertoo Hietamäki.
Pyhäjoellakin tuskaillaan silti viipymistä.
– Me olemme hiukan jäljessä, mutta laitostoimittaja työstää paraikaa suunnitelmaa, että päästään jatkamaan tätä montunkaivuuta vielä syvemälle. Voimalan rakentaminen alkaa aikataulussaan vuonna 2018, vakuuttaa rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen tulevan voimalan perustusten paikalla.