Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kaatuminen ei työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvoksen mukaan vaaranna Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Fortumin päätös hakea jatkolupaa Loviisan ydinvoimaloille kompensoi Pyhäjoen hankkeen merkityksen päästövähennyksille.
Energiayhtiö Fennovoima kertoi alkuviikosta purkaneensa venäläisen Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta. Voimalan oli tarkoitus tuottaa peräti kymmenen prosenttia Suomen sähköntarpeesta.
Oppositiopuolue kokoomuksesta on sanottu, että hankkeen kaatuminen romuttaa hallituksen ilmastotavoitteen toteutumisen suunnitellulla tavalla.
– Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa oletetaan, että Fennovoiman ydinvoimala syntyy. Jos ydinvoimala ei nyt synny, meillä on merkittävä aukko, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi toissapäivänä.
Lue lisää: Hallituksen ilmastotavoite karkaa Fennovoiman ratkaisun vuoksi, kokoomus muistuttaa: Näin puolueet suhtautuvat ajatukseen uudesta ydinvoimalahankkeesta
Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvoksen Petteri Kuuvan mukaan Fennovoiman päätös ei vaaranna Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.
– Ei missään nimessä vaaranna ilmastotavoitteen toteutumista, Kuuva sanoo MTV Uutisille.
– Valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategiamme taustalaskelmissa on otettu Fennovoiman ydinvoimala huomioon, mutta olemme saamassa Fortumilta jatkolupahakemuksen Loviisan voimalaitoksille. Nämä ovat kokoluokaltaan suunnilleen saman suuruisia, joten laskelmat pitänevät kutinsa, Kuuva perustelee.
Fortum päätti maaliskuun alussa hakea jatkolupaa kahdelle ydinvoimalalleen Loviisassa vuoden 2050 loppuun saakka.
Kuuvan mukaan hallituksen ilmastotavoite ei olisi sinällään vaarantunut, vaikka Fortum ei olisi päättänytkään hakea jatkolupaa. Mikäli ydinsähköä ei olisi tulossa Loviisasta sen koommin kuin Pyhäjoeltakaan, kysynnän kasvu ohjaisi markkinat tuottamaan nykyistä enemmän etenkin tuulivoimaa..
– Tuulivoiman rakentamisessa on kova buumi tällä hetkellä, joten myös muuta päästötöntä tuotantoa on tulossa tilalle.
Puhdasta sähköä riittää myös tulevaisuudessa
Sähköä runsaasti tarvitsevat teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB ovat olleet mukana Pyhäjoen hankkeessa Fennovoiman osaomistajina. Outokumpu arvioi jo viime vuoden lopulla, ettei voimalahanke toteudu.
Toimitusjohtaja Heikki Malisen mukaan Fennovoiman päätös ei vaikuta yhtiön tavoitteeseen olla päästötön vuonna 2050.
– Suomessa käynnistyy hyvin pian Olkiluoto 3 -ydinvoimala, joten Suomi on verrattain hyvässä asemassa sähkön tuotannon suhteen. Sähköä on myös saatavilla muista pohjoismaista, joten en näe, että sähkön saamisessa olisi lähivuosina mitään ongelmia, Malinen sanoo.
Lue lisää: Hanhikiven ydinvoimalahanke jäihin – Fennovoima päätti Pyhäjoen sopimuksen Rosatomin kanssa
SSAB:n mukaan Pyhäjoen hankkeen kaatumisella ei ole lainkaan konkreettisia vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan pitkällä aikavälillä.
SSAB kertoo itse pyrkivänsä suurelta osin eroon hiilidioksidipäästöistään noin vuonna 2030. Nykyisellään SSAB:n tehdas Raahessa on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde.
Katseet yhtiössä kääntyvät Olkiluodon ydinvoimalan ohella muun muassa käynnissä olevaan tuulivoimabuumiin.
– Tuulivoimahankkeita on merkittävä määrä eri vaiheissa valmistelussa. Lisäksi merituulihankkeita on myös valmisteilla. Markkinat päättävät, mikä on kannattavin tapa tuottaa sähköä tulevaisuudessa, SSAB:n viestinnästä kommentoidaan sähköpostitse.
Uudet ydinvoimaprojektit eivät nyt suunnitelmissa
Julkisuudessa on Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kaaduttua pohdittu jonkin verran sitä, voisiko hankkeen toteuttaa jokin muu yhtiö tai olisiko hankkeen sijasta mahdollista käynnistää täysin uusi ydinvoimalahanke.
Toissapäiväisessä kyselyssä kuudesta suurimmasta puolueesta kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien puheenjohtajat kiirehtisivät uutta ydinvoimalahanketta.
Fennovoimassa osakkaina olleet Outokumpu ja SSAB eivät kommentoi erityisen vuolassanaisesti pohdintoja uusista ydinvoimalahankkeista. Mitään erityistä kiinnostusta uusiin projekteihin ei tällä haavaa osoiteta.
– Outokummun osalta sähkönsaanti on hyvin turvattu. En lähtisi ennakoimaan meidän tulevia suunnitelmia, Malinen toteaa.
– Asiasta ei ole keskusteltu, SSAB:n viestinnästä kerrotaan.
Lue lisää: Fennovoiman rukkasia Rosatomille kiiteltiin laajasti – "Ratkaisu oli väistämätön"
Korjaus kello 12.29: SSAB kertoo pyrkivänsä suurelta osin eroon hiilidioksidipäästöistään noin vuonna 2030. Aiemmin jutussa luki, että SSAB:n tavoitteena on tuottaa terästä päästöttömästi vuonna 2040.