Poliisi ei resurssisyistä enää pitkään aikaan ole kyennyt tekemään kaikkia sille kuuluvia tehtäviä, ja tämä näyttää olevan poliittisesti hyväksytty tilanne. Samalla eriarvoisuus maan eri osissa poliisipalvelujen saatavuudessa on kasvanut ja kasvaa edelleen, kirjoittaa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero MTV Uutisten kolumnissaan.
Paraikaa on lausunnolla laki reservipoliisista. Lain tarkoituksena on lopullisesti kuopata nykyinen täydennyspoliisijärjestelmä ja korvata se reservipoliisilla.
Täydennyspoliisijärjestelmä luotiin vuonna 1995. Jo nopeasti huomattiin, ettei sillä ole käytännössä mitään merkitystä, ja kirjoihin merkityt täydennyspoliisit jäivät vain nimiksi ilman tehtäviä. Tämä johtui siitä, että täydennyspoliisin käyttö olisi todellisuudessa edellyttänyt puolustustila- tai valmiuslain voimaansaattamista, jota ei koskaan tehty.
Oli selvää jo kauan sitten, että asialle pitäisi tehdä jotain. Meni yli 20 vuotta ennen kuin seuraava liike tapahtui, eli tehtiin lakiehdotus reservipoliisista.
On selvää, että poliisilla tulee olla poikkeusoloja varten reservi. On myös selvää, että toimivaa reserviä ei ole, jos siinä olevat henkilöt eivät voi tehdä normaaliaikana mitään. Lakiesityksen mukaan reservipoliisit voitaisiin kutsua töihin normaaliolojen häiriötilanteissa tilapäisesti, jos asioita ei kyetä hoitamaan poliisin omilla voimavaroilla. Päätöksen reservipoliisin käytöstä tekisi aina valtioneuvosto.
Kyse on siis parannetusta painoksesta suhteessa edelliseen täydennyspoliisijärjestelmään. Rima reservipoliisin käyttöön on kuitenkin edelleen todella korkealla, eikä poliisi voi omalla harkinnallaan saada näitä apuvoimia.
Perusteluissa todetaan myös, että reservipoliisijärjestelmä ei korvaa virkapoliisien määrää eikä tarvetta. Tuleeko kuitenkin näin käymään?
