Kansanedustaja Ben Zyskowicz jätti helmikuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jolla tähdätään oikeudenkäynneissä naamioitumisen estämiseen. Syytettyjen naamioituminen ja itsensä peittely oikeudessa kuohuttaa ja myös ärsyttää monia kansalaisia.
Zyskowicz kertoi omakohtaisesta kokemuksestaan, jossa hänet oli pahoinpidelty, ja vastaaja tuli oikeuden istuntoon naamioituneena, eli itsensä kameroilta peitellen. Kansanedustaja kuvaili, että vastaaja näytti lähinnä "keikalla olleelta pankkirosvolta tai terroristilta".
Kansanedustajan mukaan nykyinen tilanne on suoranaista ilveilyä. Oikeudessa nähdään usein tilanteita, joissa vastaaja peittää kasvonsa tai päänsä ennen istunnon alkua, kun kuvaaminen salissa sallitaan.
– Yleensä peittely liittyy oikeudenkäynnin alkuosaan, ja se on hyvin lyhyt hetki. Mutta tuossa Zyskowiczin tapauksessahan tilanne oli ollut se, että syytetty tuli oikeudenkäyntiin myöhässä aurinkolasit silmillään ja kasvot peitettyinä ja hän näytteli vielä erilaisia merkkejä. Hän oli tehnyt siitä itselleen jonkinlaisen show’n, asianajaja Kari Eriksson toteaa.
Lue myös: Tilanne oikeussalissa liikaa Zyskowiczille, vaatii ilmiölle loppua: "Suoranaista ilveilyä"
Asianomistajia ei saisi loukata
Rikospaikan Murharyhmässä keskusteltiin siitä, voisiko naamioitumisen estää.
Erikssonin mukaan kasvojen peittelyyn liittyy syytetyillä monenlaisia syitä: henkilökohtaisia syitä, ja erityisesti läheisten, kuten lasten tai muiden perheenjäsenten suojaamista, jotta nämä eivät tule leimatuiksi henkilön takia, joka on oikeudessa.
– Tosiasia on, että kansalaiset ja myös kansanedustajat, muodostavat aika pitkälti käsityksensä tuomioistuimesta kahdesta asiasta. Ensinnäkin millaisia tuomioita annetaan, ja toiseksi miltä se näyttää televisiossa tai lehdissä, kun kuvaajat ovat salissa. Kansalaiset ja myös kansanedustajat saattavat ajatella sen oikeuden halventamiseksi, kun näytetään keskisormea, ilveillään ja peitellään itseään, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön entinen päällikkö ja entinen kansanedustaja sanoo.
