Kansanedustaja Ben Zyskowicz jätti helmikuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jolla tähdätään oikeudenkäynneissä naamioitumisen estämiseen. Syytettyjen naamioituminen ja itsensä peittely oikeudessa kuohuttaa ja myös ärsyttää monia kansalaisia.
Zyskowicz kertoi omakohtaisesta kokemuksestaan, jossa hänet oli pahoinpidelty, ja vastaaja tuli oikeuden istuntoon naamioituneena, eli itsensä kameroilta peitellen. Kansanedustaja kuvaili, että vastaaja näytti lähinnä "keikalla olleelta pankkirosvolta tai terroristilta".
Kansanedustajan mukaan nykyinen tilanne on suoranaista ilveilyä. Oikeudessa nähdään usein tilanteita, joissa vastaaja peittää kasvonsa tai päänsä ennen istunnon alkua, kun kuvaaminen salissa sallitaan.
– Yleensä peittely liittyy oikeudenkäynnin alkuosaan, ja se on hyvin lyhyt hetki. Mutta tuossa Zyskowiczin tapauksessahan tilanne oli ollut se, että syytetty tuli oikeudenkäyntiin myöhässä aurinkolasit silmillään ja kasvot peitettyinä ja hän näytteli vielä erilaisia merkkejä. Hän oli tehnyt siitä itselleen jonkinlaisen show’n, asianajaja Kari Eriksson toteaa.
Lue myös: Tilanne oikeussalissa liikaa Zyskowiczille, vaatii ilmiölle loppua: "Suoranaista ilveilyä"
Asianomistajia ei saisi loukata
Rikospaikan Murharyhmässä keskusteltiin siitä, voisiko naamioitumisen estää.
Erikssonin mukaan kasvojen peittelyyn liittyy syytetyillä monenlaisia syitä: henkilökohtaisia syitä, ja erityisesti läheisten, kuten lasten tai muiden perheenjäsenten suojaamista, jotta nämä eivät tule leimatuiksi henkilön takia, joka on oikeudessa.
– Tosiasia on, että kansalaiset ja myös kansanedustajat, muodostavat aika pitkälti käsityksensä tuomioistuimesta kahdesta asiasta. Ensinnäkin millaisia tuomioita annetaan, ja toiseksi miltä se näyttää televisiossa tai lehdissä, kun kuvaajat ovat salissa. Kansalaiset ja myös kansanedustajat saattavat ajatella sen oikeuden halventamiseksi, kun näytetään keskisormea, ilveillään ja peitellään itseään, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön entinen päällikkö ja entinen kansanedustaja Kari Tolvanen sanoo.
Tolvasen mukaan ikävin tilanne on uhrin, eli asianomistajan kannalta, jos syytetty käyttäytyy asiattomasti.
– Beniä (Zyskowicz) oli pahoinpidelty. Salissa saattaa olla murhatun omaiset, siellä saattaa olla raiskattuja, niin miltä se heistä tuntuu, kun joku siinä alussa panee ihan hösseliksi ja käyttäytyy sikamaisesti?
– Asianomistajat sanovat monesti, että heille tuli syytetyn käytöksestä olo kuin heitä olisi jotenkin pilkattu tai että heille naureskeltaisiin. Sitä ei saisi tapahtua, Eriksson sanoo.
Kunnioitus on vähentynyt
Vantaan sellimurhasta syytetty ja sittemmin tuomittu Perttu Pyynönen pisti niin ikään melkoisen esityksen pystyyn aikanaan oikeudessa. Hän oli peittänyt kasvonsa huivilla ja hupulla, vain silmät näkyivät. Sen lisäksi hän näytteli kuvaajille ja toimittajille keskisormea ja muita käsimerkkejä.
– Jonkinlainen kunnioituksen väheneminen näkyy oikeussaleissa ja sen olen itsekin pannut merkille tässä parikymmentä vuotta kestäneen urani aikana. Onneksi tällainen esiintyminen ja ilveily on sentään poikkeuksellista, käräjätuomari Petra Spring sanoo.
– Enemmän kyse on itsensä peittelystä medialta ja kameroilta kuin oikeuden halventamisesta, Spring lisää.
Lue myös: Sellimurhasta syytetyllä oli kädessään muovinen veitsi, kun hän alkoi riehua oikeudessa: "Hän salakuljetti sen tiettävästi vankilasta"
Vantaan sellimurhan syytetyllä oli oikeudessa mukanaan itsetehty muovinen terä – poliisi selvittää, miten vanki onnistui salakuljetuksessa
Video: Murhaaja riehui oikeudessa "selliveitsen" kanssa – sai syytteen
Tottelemattomat yleensä hankalimpia
Syytettyjen kuuluu näyttää kasvonsa ja lopettaa itsensä peittely siinä vaiheessa, kun kuvaaminen salissa päättyy ja oikeudenkäynti alkaa. Tästäkin on nähty muutama poikkeus. Yksi oli sarjahukuttaja Pekka Seppänen, joka istui läpi oikeudenkäynnin paksu karvahattu päässään. Seppänen ei näyttänyt kasvojaan edes oikeuden jäsenille.
– Yleensä kun kuvaajat poistuvat salista, puheenjohtajalla on velvollisuus ja oikeus järjestyksenpitoon salissa. Useimmiten tuomari sanoo aina syytetylle, että salissa näytetään kasvot oikeuden jäsenille eikä siellä istuta huppu tai pipo päässä. 99 prosenttia vastaajista tottelee tätä, Spring kertoo.
– Jos henkilö ei tottele puheenjohtajan käskyä, meillä ei ole muuta keinoa kuin antaa järjestyssakkoa tai poistaa henkilö salista. Mutta työpaine ja kiire on valtava. Meidän on valittava taistelumme. Jos se on kiinni siitä, että joku pitää huppua päässä, niin pitää tarkkaan miettiä jäänkö inttämään asiasta henkilön kanssa, vai jatketaanko käsittelyä ja yritetään saada istuntoa käytyä. Yleensä ne henkilöt, jotka eivät suostu pyyntöihin, ovat tosi hankalia henkilöitä, hän lisää.
Tolvasen mukaan eduskunnan olisi muutettava lakia asiassa.
– Meillä on jo kielletty naamioituminen mielenosoituksissa, jos oletetaan, että väkivaltaa käytetään tai hajotetaan omaisuutta. Mielestäni se pitäisi olla velvollisuus, että ei olla naamioituneena myöskään oikeudessa. Samalla turvattaisiin puheenjohtajan selusta, kun se olisi hänen velvollisuutensa huolehtia asiasta, ja viime kädessä vartijat poistaisivat naamion väkisin, Tolvanen sanoo.
Voitaisiinko lakimuutoksella estää syytettyjen naamioituminen? Miten Ruotsin käytäntö poikkeaa suomalaisista oikeudenkäynneistä? Katso Rikospaikan Murharyhmän koko keskustelu aiheesta yllä olevalta videolta.