Eteläafrikkalainen entinen jalkapallomaalivahti Emile Baron, 43, ei ole sanojensa mukaan hymyillyt aidosti vuosiin. Hän omistaa vain kassillisen vaatteita, kerää tyhjiä pulloja ja anelee ihmisiltä rahaa ruokaan, kertoo norjalaislehti Norjan TV 2.
Baronin jalat ovat Norjan TV 2:n mukaan ohuet kuin tuolinjalat. Mies vaeltelee päämäärättömästi Etelä-Afrikan suurimmassa kaupungissa Johannesburgissa asuinalueella, josta turisteja kehotetaan pysymään poissa. Jengiläisiä näkyy katukuvassa.
– Jos olet väärässä paikassa väärään aikaan, voit saada vahingossa luodista. Kaikessa täällä on kyse rahasta, Baron sanoo.
Hän asuu vaimonsa ja heidän kahden poikansa kanssa yhdessä pienessä huoneessa. Asunnon omistaa Baronin vaimon veljen tyttöystävä, ja asuinpaikka on Baronin perheelle vain väliaikainen mutta heillä ei ole muutakaan paikkaa.
Vuosikymmen työttömyyttä
Takavuosina Baron oli vielä huippumaalivahti. Hän pelasi kuusi ottelua Etelä-Afrikan A-maajoukkueessa, oli mukana Sydneyn olympialaisissa 2000 ja voitti Ronaldinhon tähdittämän Brasilian. Olkapäävamma esti Baronilta vuoden 2010 MM-kotikisat.
Vastustaja runnoi vuonna 2013 vahingossa eteläafrikkalaisessa Bidvest Witsin joukkueessa pelanneen Baronin pohkeen, ja maalivahdin jalka murtui. Hermot tuhoutuivat, varpaista katosi liikkuvuus, ja mies joutui päättämään uransa.
Baronin jalat eivät ole enää toimineet kunnolla eikä hän ole pystynyt saamaan töitä. Kaksi vuotta sitten hän luopui asunnostaan ja myi kaiken, eikä hänellä ole kuin kassillinen vaatteita.
Vuosikymmenen työttömänä ollut Baron saa valtiolta kuussa nelisenkymmentä euroa, mutta se raha kuluu perheessä muutamassa päivässä. Siksi mies kulkee keräämässä tyhjiä pulloja. Jos häntä lykästää, hän tapaa tuttuja, jotka pystyvät hiukan avustamaan tai tarjoamaan tupakan.
Norjan TV 2 kertoo, että päivän päätteeksi Baronilla saattaa olla tarpeeksi rahaa ostamaan leipää.
– Olen joutunut nielemään kaiken ylpeyteni perheen vuoksi. Minun täytyy pyytää ihmisiltä rahaa. En halua tehdä sitä, mutta minun on pakko.
"Minulla ei ole mitään"
Baron on yrittänyt "päättää kaiken" neljä kertaa. Edellisen kerran hän yritti viedä itseltään hengen viime marraskuussa.
– Tunnen oloni heikoksi. Olen fyysisesti heikko ja olen henkisesti ja hengellisesti heikko.
– Pahinta on, kun poikani katsovat minua ja kertovat olevansa nälissään. Se tuhoaa minua, koska ei ole mitään, mitä voisin tehdä.
– Olen heidän isänsä, minun täytyy huolehtia heistä. Minulla ei ole kuitenkaan mitään. Ei ole väliä, mitä yritän, en onnistu.
Baron unelmoi vain "uudesta alusta".
– Jos en saa työtä pian, en tiedä, mitä tehdä. Jos se on vain valmennustyötä kahdesti viikossa, se on kuitenkin ainakin jotain, hän pohtii.