Rikollisesta elämästä irtautuminen voi olla paljon monimutkaisempi prosessi kuin moni osaa edes ajatella. Rikollisjengistä lähtevälle muutos tarkoittaa usein koko elämän uudelleen laittamista, toimeentuloa, kaveriporukkaa ja identiteettiä myöten.
Miika Mehmet kävi tuon läpi vuosia sitten ja vankilasta päästyään päätti alkaa auttaa muita. Hän työskentelee nyt kansalaisjärjestö HelsinkiMission alaisessa Aggredissa, joka auttaa väkivalta- ja jengirikollisuudesta irtautuvia.
Aggredi tarjoaa psykososiaalista tukea, mikä käytännössä tarkoittaa, että ihminen tulee kuulluksi ympäristössä, jossa hänen taustansa ymmärretään.
– Käydään avointa dialogia siitä, mitä irtautuminen voi tuoda, mitä ongelmia ja mitkä ovat ne sudenkuopat.
Tarkoitus on tukea ihmistä tämän omassa päätöksessään irtautua rikollisuudesta. Ihmistä ei lähdetä muuttamaan, vaan kyse on Mehmetin mukaan siitä, että tämä löytäisi elämäänsä uusia asioita, joiden myötä rikokseton identiteetti lähtee muotoutumaan.
– Rikolliseen elämään on saattanut kasvaa koko elämänsä, ja nyt sinne jää kaikki. Monella on päällimmäisenä ulkopuolisuus ja näköalattomuus, joita koetetaan työstää omien tavoitteiden asettamisella.
Mehmet kertoo omasta irtautumisprosessistaan tämä syksynä julkaistussa Seppo Lampelan kanssa kirjoittamassaan kirjassa Väkivallan perintö. Kirja kertoo, miten Mehmet päätyi Cannonballiin ja kuinka rikosmaailmasta irtautuminen vei lopulta lähemmäs kymmenen vuotta.
Rikollista elämää viettäneelä voi olla niskassa satojen tuhansien eurojen velat
Mehmet sanoo, että ihmisen oma halu rikoksettomuuteen on tärkeintä. Kuitenkin vaikka henkinen työ olisi hyvässä vauhdissa, monella velkatilanne vaikeuttaa elämänmuutosta merkittävästi.
Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että irtautujalla on sadantuhannen tai jopa satojentuhansien eurojen velat.
