Kuka maksaa viulut, kysyy Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Finanssiala ry suhtautuu varauksella Euroopan keskuspankin suunnitelmiin digitaalisesta eurosta. Finanssialan mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Pankkien eurooppalaisen kattojärjestön EFB:n selvityksessä on sitä vastoin arvioitu, että digieuro aiheuttaisi kustannuksia, vaikuttaisi maksamisen järjestelmiin ja saattaisi horjuttaa rahoitusvakautta.
Finanssiala kertoo, että EBF löysi teettämässään selvityksessä kolme osa-aluetta, joihin digitaalisella eurolla olisi todennäköisesti merkittävä vaikutus. Niistä ensimmäinen on rahoitusvakaus, jolla tarkoitetaan koko rahoitusjärjestelmän kykyä kestää häiriöitä.
Suunnitelmien mukaan yksittäisellä kansalaisella voisi olla omistuksessaan vain rajattu määrä digieuroja. Yhtenä esimerkkisummana on käytetty 3 000:ta euroa. EFB on laskenut, että jos ihmiset muuttaisivat joukolla talletuksiaan digieuroiksi, voisi se aiheuttaa pankkitalletusten ulosvirtauksen jopa yli 700 miljardin euron edestä.
–Tällainen pudotus pankkien varoissa vaikuttaisi väistämättä rahoitusvakauteen. Etenkin pienille pankeille talletukset ovat keskeinen ja edullisin varainhankinnan muoto, joten ulosvirtaus vaikuttaisi myös lainojen saatavuuteen, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tiedotteessa.
EBF:n teettämän selvityksen toteutti Copenhagen Economics.
Mittavia kustannuksia
EBF kiinnitti huomioita myös kustannuksiin, joita tämän kokoluokan hankkeesta koituu. EBF kysyykin, aiotaanko digitaalinen euro rakentaa liikepankkien ratkaisujen päälle vai luodaanko tyhjästä uusi.
– Joka tapauksessa uuden järjestelmän kustannukset olisivat mittavat sekä yhteiskunnalle että liikepankeille. Digieuron hyödyistä ei vieläkään ole näyttöä, mutta on selvää, että kustannuksia tulee. Polttava kysymys kuuluu, kuka maksaa viulut, Ahosniemi jatkaa.
Ehdotuksen mukaan digitaalisen euron peruspalvelut olisivat käyttäjille ilmaisia, mutta pankeille tulisi digitaalinen jakeluvelvoite. Finanssialan mukaan ainoa tulonlähde jakelijoina toimiville pankeille olisivat transaktiopohjaiset kauppiasmaksut, joista pankeille tulisi mahdollisesti säännelty osa. Ala katsookin, ettei ehdotettu liiketoimintamalli ole kestävällä pohjalla.
Digieuro on ajateltu nykyisen maksujärjestelmän tueksi ja rinnalle. Vaikka Suomessa pääosa maksamisesta tapahtuu sähköisesti, muualla EU:ssa asiat ovat toisin. EBF arvioikin, että julkisin varoin ylläpidetty digieuro syrjäyttäisi olemassa olevia maksutapoja.
– EKP:n tavoite edistää eurooppalaista maksamisen suvereniteettia digieurolla on ymmärrettävä, mutta henkilöiden väliset maksut, maksaminen kivijalkakaupoissa ja verkkokauppa on jo nykyisellään hoidettu markkinaehtoisesti tehokkaasti, Ahosniemi sanoo.
– Ennen lopullisia päätöksiä digieuron tulevaisuudesta tulisi vakavasti laskea yhteen hankkeen plussat ja miinukset.
Suomen Pankki kertoi lokakuun loppupuolella, että digitaalisen euron suunnittelussa siirrytään konkreettisempaan valmisteluvaiheeseen. Mahdollinen liikkeeseenlaskupäätös digieurosta tehdään myöhemmin.