Koronatilanne on luonut maailmantalouteen vakavia häiriöitä. Euroopassa yhdeksi pelastuskeinoksi on väläytelty koronabondeja. Mitä ne ovat?
Bondit eli tutummin joukkovelkakirjat ovat arvopapereita, joita esimerkiksi valtiot voivat laskea liikkeelle. Joukkovelkakirjan avulla valtio voi saada lainarahaa yksityisiltä markkinoilta.
Sijoittaja voi ostaa vaikkapa vuoden mittaisen bondin, jolloin hän lainaa rahaa valtiolle vuoden ajaksi. Vuoden jälkeen valtio maksaa sijoittajalle takaisin velkakirjan hinnan sekä koron.
Käynnissä oleva koronakriisi on runnellut eurooppalaisten maiden taloutta poikkeuksellisella tavalla – elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kutsui koronatilannetta jo "Suomen taloushistorian pahimmaksi vaiheeksi".
EU-tason keskustelussa vaihtoehdoksi kriisistä pelastautumisen työkaluksi ovat nousseet niin sanotut koronabondit.
"Yhteisen riskinjaon tarvetta ei voi liikaa korostaa"
Koronabondit tarkoittaisivat käytännössä sitä, että liikkeelle laskettaisiin kaikkien euromaiden yhdessä takaamia joukkovelkakirjoja, joista tulevalla rahoituksella käytäisiin koronan aiheuttaman talouskriisin kimppuun.
Euromaat ottaisivat siis lainoja, joiden riskit ja kustannukset jaettaisiin yhdessä. Puhetta on ollut jopa bondeista yli biljoonan eli tuhannen miljardin euron edestä.
Suomalaisista koronabondeja on tuonut julkisesti esiin esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja, Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen Olli Rehn.
– Tämä on euroopanlaajuinen kriisi ja vaatii euroopanlaajuista ratkaisua, Rehn kommentoi viime viikolla .