EU pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Muutos vaatii monia uudistuksia niin energialähteisiin, liikkumiseen kuin maankäyttöön. Suurin osa suomalaisista ehdokkaista kannattaa uudistumista, jolla on myös taloudellisia vaikutuksia.
Yli 70 prosenttia ehdokkaista on vastannut MTV:n vaalikoneessa täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteeseen: EU:n tulee lykätä tavoitteitaan olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Täysin eri mieltä oli jopa 103 ehdokasta eli yli puolet yhteensä 193 vastaajasta.
– Tulevat sukupolvet Suomessa ja maailmalla joutuisivat maksamaan paljon tällaisesta politiikasta jossa ei panosteta talouden ja teollisuuden kilpailukykyyn uusilla ilmastoystävällisillä investoinneilla, mitä toki perussuomalainen puolue julkilausutusti ja osin myös sen perässä nyt hallitusvastuussa taantunut kokoomus käytännössä ajavat, sanoo ehdokas Ville Niinistö (vihr.) vastauksessaan.
– Ilmastotavoitteista ei ole varaa pakittaa, mutta teollisuudelle tulee antaa ennustettavuutta ja mahdollisuus päästä yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Suomi on asettanut omaksi tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuonna 2035, joten kyllä koko Euroopankin on syytä pitää tiivistä muutostahtia yllä, perustelee euroehdokas Henna Virkkunen (kok.) vaalikoneessa.
Perussuomalaiset suhtautuu ilmastotavoitteiden löysentämiseen myönteisimmin. Moni puolueen ehdokas sanoo ilmastotyön käyvän liian kalliiksi tai antavan esimerkiksi Kiinalle kilpailuetua.
Myös Suomen olosuhteet olisi Perussuomalaisten mielestä otettava huomioon varsinkin liikkumisessa.
– Harvaan asuttu ja pitkien välimatkojen Suomi elää kumipyörillä eli päästövähennys keinot eivät suinkaan ole kaikille mahdollisia, ehdokas Arja Juvonen (ps.) sanoo.
– En kannata vuosilukuihin sidottuja tavoitteita. Liiallinen ilmastovouhotus on haitallista, toteaa puolestaan ehdokas Mauri Peltokangas (ps.).
Vihreät, Vasemmistoliitto, Sdp ja Rkp suhtautuvat ilmastotavoitteisiin kaikkein myönteisimmin.
Valta metsiin jakaa mielipiteitä
Ehdokkailta on kysytty näkemystä myös väitteeseen: EU on ominut metsiä koskevan päätösvallan liiaksi itselleen.
Erityisesti Perussuomalaiset Liike Nyt, kokoomus ja keskusta ovat samaa mieltä väitteestä.
Grafiikassa kuvattuna eri puolueiden ehdokkaiden vastausten keskiarvot.MTV
Vihreät ja Vasemmistoliitto puolestaan ovat eri mieltä.
– EU:lla on perusteltua toimivaltaa metsiin osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kokonaisuutta ja metsien hiilinieluilla on siinä keskeinen merkitys. Sen sijaan, että EU nähdään uhkana Suomen metsille, on syytä painottaa, että metsien tilan kohentuminen ja luontokadon pysäyttäminen on myös meidän etumme, ehdokas Li Andersson (vas.) vastaa vaalikoneessa.
EU:n metsävaltaan kriittisemmin suhtautuvat korostavat, että metsät olisi pidettävä täysin suomalaisten omissa käsissä.
– Energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta EU:sta tulee jatkuvasti metsiin vaikuttavaa sääntelyä. Useita näistä metsiin liittyvistä laeista muutetaan joka vaalikausi, mikä heikentää EU:n houkuttelevuutta investointiympäristönä. Lisäksi lainsäädäntö on ristiriitaista ja laadultaan heikkoa, ehdokas Katri Kulmuni (kesk.) vastaa.
Tuleva europarlamentti vaikuttaa osaltaan siihen, minkälaista sääntelyä metsille tulee ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan kautta.
– Sen sijaan, että Suomi ja suomalaiset sanoisivat kategorisesti kaikelle EI, kannattaa unionissa vaikuttaa aktiivisesti sen eteen, että jäsenvaltioiden erilaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi, ehdokas Pinja Perholehto (sd.) sanoo.