EU valmis kriisinhallintaan tietyin rajoituksin

Euroopan unioni on ilmoittanut kykenevänsä hoitamaan kaikkia kriisinhallintatehtäviä, mutta tietyin rajoituksin. EU:lta puuttuu esimerkiksi taistelu- ja kuljetushelikoptereita, ohjuksia ja täsmäaseita. Unioni kaipaa myös yhä kipeästi strategisen kuljetuskyvyn vahvistamista sekä merellä että ilmassa.

Asia ilmenee EU:n sotilaallista toimintakykyä koskevasta julistuksesta, jonka puolustus- ja ulkoministerit hyväksyivät Brysselissä.

Tehtäviä laajennetaan?

EU-maat sopivat 1999 Helsingin huippukokouksessa luovansa 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukot, jotka hoitavat niin kutsuttaja Petersbergin tehtäviä. Nimi Petersberg on peräisin Bonnin lähellä 1999 pidetystä EU-kokouksesta, jossa vastuualueita pohjustettiin.

Tarkoituksena on kyetä muun muassa rauhanturvaamiseen, evakuoimaan ja pelastamaan ihmisiä, estämään konflikteja sekä viime kädessä myös pakottamaan osapuolia rauhaan. Takarajaksi sovittiin vuosi 2003. Käytännössä on ollut kuitenkin pitkään selvää, että EU ei saavuta täyttä toimintakykyä määräaikaan mennessä. EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund totesi tämän jo yli vuosi sitten.

EU:n tulevaisuuskonventissa on jätetty lisäksi ehdotus, jonka mukaan Petersbergin tehtäviä laajennettaisiin. Mukaan halutaan tuoda esimerkiksi aseistariisunta ja terrorismin vastainen taistelu. Puolustusministeri Matti Vanhasen mukaan kaikki muut uudet vaatimukset on toteutettavissa, mutta konventin ehdottamaa terrorismin torjunnan tukemista kolmannen maan pyynnöstä on arvioitava tarkemmin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat