EU:n turvapaikkapolitiikka uudistuu: Kaksi vaihtoehtoa Dublin-sopimuksen remonttiin

Edessä on kivulias vääntö, sillä kysymys pakolaiskriisin vastuunjaosta on repinyt harvinaisen rajusti jäsenmaiden välejä.

Molemmat vaihtoehdot sisältävät tulenaran ajatuksen pakollisista kiintiöistä, joilla EU:hun saapuvia turvapaikanhakijoita jaettaisiin nykyistä tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Väliaikaisista kiintiöistä on jo sovittu, mutta niiden toimeenpano on jumissa vahvan vastarinnan takia.

Alla esiteltyjä vaihtoehtoja uhkaa sama kohtalo, ellei muita osa-alueita pakolaiskriisin hoidossa saada edistettyä. Ensinnäkin unionin ulkorajat pitäisi saada paremmin pitämään. Kiintiöiden vastustus selittyy osin sillä, että rajojen yli on tullut joka tapauksessa jonoittain turvapaikanhakijoita luvattomasti ja salakuljettajien kyydittämänä.

Toisekseen EU-maiden turvapaikkakäytäntöjen eroja on kavennettava. Komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan eriävät käytännöt ovat "ruokkineet turvapaikkashoppailua" ja luvatonta maahanmuuttoa. Komissio harkitsee sanktioita turvapaikanhakijoille, jotka eivät pysy heille määrätyssä kohdemaassa.

1. Ehostettu malli

Nykyinen Dublin-sopimus edellyttää, että turvapaikkahakemus käsitellään maassa, johon tulija ensin saapuu. Tässä mallissa käytännöstä pidetään kiinni. Sääntöä kuitenkin täydennetään siten, että poikkeuksellisen kuormittuneesta maasta voidaan siirtää turvapaikanhakijoita muualle. 

Mallia sovelletaan jo väliaikaisesti Kreikan ja Italian kohdalla. Uutta olisi se, että nyt luotaisiin pysyvä mekanismi, jolla turvapaikanhakijoita jaetaan aina kriisin tullen ennalta sovittujen kiintiöiden mukaan.

Komissio on jo aiemmin esittänyt kriisitilanteisiin pysyvää jakotapaa, mutta esitys on kaatunut monien jäsenmaiden, mukaan lukien Suomen, vastustukseen. Saksa tukee vahvasti pysyvää vastuunjakomallia.

Kiintiöitä on erityisen vaikea niellä itäisen Keski-Euroopan maissa. Unkari ja Slovakia äänestivät väliaikaisia kiintiöitä vastaan ja veivät hävittyään päätöksen oikeuteen.

2. Mullistava peruskorjaus

Tässä vaihtoehdossa kaikki EU:hun tulevat turvapaikkahakemukset jaettaisiin automaattisesti pysyvien kiintiöiden mukaan. EU-lähteet kuvaavat mallia vallankumoukselliseksi, sillä se romuttaisi Dublin-sopimuksen perusperiaatteen. 

Jakokriteerit heijastaisivat jäsenmaan suhteellista kokoa, elintasoa ja vastaanottokykyä. Jakotapa riippuisi myös siitä, miten turvapaikkahakemuksen vastaanottavan maan vastuuta painotetaan.

Näin radikaalia mallia on vaikea myydä jäsenmaille. Komissio ei vastarinnasta hätkähdä, vaan tähyilee mahdollisuutta tätäkin mullistavampaan remonttiin: pitkällä aikavälillä kaikki EU:hun tulevat turvapaikkahakemukset voitaisiin keskittää yhteiseen eurooppalaiseen virastoon.

– Näin pitkälle menevää ratkaisua on vaikea kuvitella lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, komissio myöntää tiedonannossaan.

Komissio päättää jäsenmaiden reaktioiden perusteella, antaako se lakiesityksen maltillisemmasta vai mullistavasta uudistuksesta. EU-lähteiden mukaan molemmat vaihtoehdot voitaisiin toteuttaa jäsenmaiden määräenemmistön tuella.

Orpo tyytyväinen keskustelupaperiin

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on tyytyväinen, että komission keskiviikkona julkistama keskustelupaperi käsittelee koko turvapaikkajärjestelmän ja eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan uudistuspohjaa.

Orpo huomauttaa, että viimeisen vuoden aikana on käynyt selväksi, että nykyinen järjestelmä ei toimi. Sitä ei ole luotu nykyisenkaltaisiin poikkeusoloihin, vaan laajempaa uudistusta tarvitaan.

– Uskon, että jäsenmailta löytyy laaja enemmistö sille, että prosessit pitää käydä läpi ja yhdenmukaistaa.

Tarkastelua ministerin mielestä vaativat muun muassa turvapaikkahakukäytännöt ja palautuspolitiikka.

– Kuitenkin pitää luoda turvallisia ja laillisia reittejä tulla Eurooppaan.

Ministerin mukaan Suomen kannalta voisi olla järkevää, että olisi jonkinlainen mekanismi kriisitilanteisiin, jos jokin jäsenmaa joutuu äkillisen maahantulon kohdemaaksi.

Orpo uskoo, että yleisiin turvapaikkauudistuksiin ja -parannuksiin jäsenmailla on paljonkin haluja.

– Mutta taakanjakokysymykset tulevat olemaan erittäin vaikeita. Pakolaiskriisin aikana on nähty, että varsinkin maat, jotka eivät ole kohdemaita, ja myöskään itäisen Euroopan maat eivät ole halunneet osallistua vastuunkantoon, Orpo sanoo.

Hän uskookin, että EU:ssa on odotettavissa vahvaa keskustelua.

Asia on esillä EU:n ministerineuvostossa 21. huhtikuuta.