Lakipaketissa otetaan kantaa myös välineellistettyyn maahanmuuttoon.
EU-parlamentti äänestää tänään laajasta muuttoliike- ja turvapaikkalakiuudistuksesta. Poliittisesti hyvin vaikeasta paketista on väännetty jo vuosia. Lakiuudistus on saanut kritiikkiä niin vasemmalta kuin oikealta.
– Mitä meillä on nyt pöydällämme, ei ole täydellinen ratkaisuehdotus, vaan kompromissi. Uudistukset ovat kuitenkin tarpeellisia, kommentoi tiistaina lehdistötilaisuudessa yksi lakipaketin esittelijöistä, slovenialaismeppi Matjaz Nemec parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmästä.
Paketissa säädetään pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta.
Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. Vaihtoehtona on myös tarjota maalle operationaalista tai teknistä apua.
Esillä ovat myös uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta (niin sanottu entinen Dublin-sääntö). Päävastuu on pysymässä kuitenkin edelleen sillä maalla, joka turvapaikkahakemuksen ensimmäisenä vastaanottaisi.
Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon – hallituksen termein taakanjakoon – on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään solidaarisuusmekanismin.
Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi joulukuussa STT:lle, että Suomi päättää tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen turvapaikanhakijoita vastaanottamalla vai kustannuksiin osallistumalla.