Mainos

EU:n perussopimuksesta syntyi sopu

Pääministeri Matti Vanhanen on tyytyväinen sopimusratkaisuun. Hänen mukaansa viime hetken muutokset eivät olleet merkittäviä.

EU-maiden johtajat ovat päässeet sopuun unionin uudesta perussopimuksesta. Sovun löytymisestä kertoi puheenjohtajamaa Portugalin edustaja aamuyöllä.

Uusi teksti nimetään Lissabonin sopimukseksi ja se allekirjoitetaan kaupungissa 13. joulukuuta.

Sopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2009, jos kaikki jäsenmaat ratifioivat sen. Uuden sopimuksen tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää EU:n päätöksentekoa.

Vanhanen tyytyväinen ratkaisuun

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tyytyväinen sopimusratkaisuun. Hän toivoo, ettei unioni puutu instituutioiden toimintaan nyt vähään aikaan

Viimeiset viilaukset eivät muuttaneet perussopimuksen sisältöä kovinkaan paljon. Vanhanen piti niitä merkitykseltään hyvin vähäisinä.

- Näillä ei koko sopimuksen toimivuuden kannalta ole kuin aivan marginaalinen merkitys, mutta nämäkin yksityiskohdat oli kyettävä ratkaisemaan, sanoi Vanhanen.

Uusi sopimus on olennaisilta osin sama kuin kansanäänestyksissä kaatunut perustuslaki. Suurin osa siihen tehtävistä muutoksista sovittiin jo viime kesäkuun huippukokouksessa erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Sopimusta on moitittu sotkuiseksi, mutta Vanhanen uskoi unionin silti kykenevän toimimaan.

Lissabonin sopimus

- Jos poliittista tahtoa on, tämä sopimus ei estä järkevää toimintaa, totesi Vanhanen.

Hallitus aikoo tuoda sopimuksen eduskuntaan vahvistettavaksi helmikuussa.

Puolan ja Italian ongelmat sovittiin

Sovun saavuttaminen Lissabonissa edellytti loppumetreillä myönnytyksiä Italialle ja Puolalle. Italia vaati itselleen vain viiden EU-edustajan vähennystä suunnitellun kuuden sijaan.

Puola halusi, että vähemmistöön jäävät maat voivat tarvittaessa viivyttää kiisteltyjä päätöksiä. EU-johtajat sopivat lopulta, että parlamentin suunniteltua paikkamäärää nostetaan yhdellä. Parlamentin kooksi määritellään 750 edustajaa ja puhemies.

Lisäpaikka korvamerkitään Italialle, joka oli tyytymätön siihen, että se oli saamassa vähemmän paikkoja kuin samankokoiset Ranska ja Britannia. Muuten paikat jaetaan parlamentin esityksen mukaan. Suomi saa 13 paikkaa.

Puolan vaatimuksiin ratkaisuksi tuli, että sopimukseen lisätään julistus ja pöytäkirja, jotka tukevat Puolan vaatimuksia. Tämä tyydytti Puolan presidentti Lech Kaczynskia.

- Puola sai kaiken haluamansa, presidentti sanoi.

Loppuvaiheessa sovittiin myös siirtymäkauden menettelyistä uuden ulkopoliittisen edustajan valinnassa. Puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri José Socrates säteili kokouksen jälkeen tyytyväisyyttä.

- Tällä sopimuksella EU pääsi pois umpikujasta ja on vahvempi vastaamaan maailman haasteisiin, Socrates riemuitsi.

Ei selvyyttä 141-tukeen

Pääministeri Matti Vanhanen ei ole saanut selvyyttä Etelä-Suomen maataloustukien jatkoon Lissabonissa. Vanhanen neuvotteli niin kutsutuista 141-tuista komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kanssa tänään EU-huippukokouksen yhteydessä.

Komissio vaatii yhä lähivuosien tukeen reilumpaa leikkausta, kuin mitä Suomi esittää. Vanhanen sanoo silti luottavansa hallituksen argumentteihin. 141-tuki on katkolla vuodenvaihteessa.

EU perustaa viisaiden ryhmän pohtimaan laajentumista

Euroopan unionin jäsenmaat perustaa niin sanotun Viisasten ryhmän, jonka tehtäväksi tulee pohtia EU:n laajentumista. Rymässä olisi 10-12 jäsentä. Asiasta päätettiin Lissabonin huippukokouksessa.

Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn ideoima ryhmä on tarkoitus nimittää joulukuussa. Turkin jäsenyyttä karsastava Ranska toivoo selvästi, että viisaat suosittelisivat laajentumisen jarruttamista.

MTV:n uutisten tietojen mukaan Suomi tarjoaa ryhmään Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtajaa Jorma Ollilaa. Ollila ei halunnut itse tänään kommentoida tietoa.

Palvelukseen halutaan: EU-presidentti

Kun EU:n uusi perussopimus astuu voimaan, pitää unionissa täyttää uusi keskeinen virka. EU:n huippukokousten puheenjohtajana toimii uusi pysyvä presidentti, joka hoitaa tehtävää 2,5 vuoden ajan kerrallaan.

Veikkailu mahdollisista ehdokkaista alkoi jo Lissabonissa.

Veikkailujen kärjessä on Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker, jota on monta kertaa soviteltu komission puheenjohtajaksi. Juncker johtaa nyt yhteisvaluuttaa käyttävien EU-maiden euroryhmää.

Spekulaatioissa on mainittu myös Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen ja Irlannin pääministeri Bertie Ahern. Istuvien pääministerien lisäksi tarjolla on liuta päteviä entisiä johtajia; esimerkiksi Britannian Tony Blair, Belgian Guy Verhofstadt ja Puolan entinen presidentti Aleksander Kwasniewski ovat olleet arvailuissa esillä.

Jos naisehdokasta kaivattaisiin, ei ehdokkaista ole runsauden pulaa. Uutistoimisto DPA:n mukaan myös presidentti Tarja Halosen nimi on ollut esillä spekulaatioissa.

EU-johtajat eivät vielä innostuneet spekuloimaan nimillä. Britannian pääministeri Gordon Brown arveli, että Blair olisi hyvä nimi "mihin hyvänsä merkittävään kansainväliseen tehtävään", mutta totesi, että on vielä ennenaikaista puhua nimistä.

- Sopimus täytyy ensin ratifioida kaikissa jäsenmaissa, Brown jarrutteli.

Mutta presidentin valinta ei ole mikään yksittäinen ratkaisu. Vuonna 2009 valitaan myös uusi EU-parlamentti ja komissio. Komission istuva puheenjohtaja Jose' Manuel Barroso lienee kiinnostunut jatkamaan. Silloin lienee luontevaa, että presidentti edustaa toista poliittista leiriä kuin konservatiivi Barroso.

Täytettäväksi tulee myös uuden ulkopoliittisen edustajan tehtävä. Javier Solanan seuraaja toimii samalla komission varapuheenjohtajana.

Nimispekulaatiot ja arvailut jatkuvat varmasti vilkkaina tulevina kuukausina. Jos EU:n perinne toteutuu, valitaan tehtäviin ankaran kissanhännänvedon jälkeen henkilöitä, joita juuri kukaan ei ole tullut vielä ajatelleeksikaan.

(MTV3/Anne Sjöholm-STT-Reuters)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.