EU:n maatalousneuvottelut kriisissä

EU:n neuvottelut Agenda 2000 -ratkaisuun liittyvästä maatalousuudistuksesta näyttivät tänään ajautuneen entistä pahempaan kriisiin. Saksa esitti maatalousministerien kokouksessa uuden ratkaisuehdotuksen, joka hämmentää jumiutuneita neuvotteluasetelmia entisestään.

Uusi käänne aiheutti sen, että Brysseliin kokoontuneet 15 jäsenmaan maatalousministerit poistuivat tämän päiväisestä kokouksesta varsin hämmentyneinä. Viikko sitten esillä olleesta Saksan kompromissiesityksestä vallitsi jo pitkälle menevä yksimielisyys, jota vain Ranska on horjuttanut. Sekä maatalouskomissaari Franz Fischlerin että Saksan maatalousministeri Karl-Heinz Funken mukaan neuvotteluja jatketaan kuitenkin tiistaina viikko sitten esitetyn Saksan edellisen ehdotuksen pohjalta.

Hämmennystä aiheuttaa etenkin se, että uuden ratkaisumallin on tehnyt Saksan valtiosihteeri, eikä EU:n puheenjohtajamaa Saksan maatalousministeri. Ehdotus myötäilee Ranskan kantaa, joka pyrkii tekemään reformista huomattavasti suunniteltua vähäisemmän. Vaikka uudistus jäisi vaikutuksiltaan vähäiseksi, maataloustuottajille maksettavien korvausten määrä pysyisi korkeana.

Saksa on tähän saakka vaatinut jopa komission esitystä tiukempia kustannusten leikkauksia ja maataloustuotteiden hinnanalennuksia. Suuria summia EU:n kassaan maksavan Saksan tavoitteena on ollut kustannusten vähentäminen ja toisaalta EU:n maataloustuotannon muuttaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi.

Maitoreformi jäisi pois

Uusi esitys toisi mukanaan huomattavasti Saksan tai komission esityksiä vähäisemmät tuottajahintojen leikkaukset viljalle ja naudanlihalle. Naudanlihan hinta alenisi esitetyn 25 prosentin sijasta 20 prosenttia. Viljan hinnanalennus olisi vain 10 prosenttia jo laajalti hyväksytyn 20 prosentin sijaan.

Viime aikoina kovinta kiistaa aiheuttaneen maidon ja maitotuotteiden hintoihin Agenda ei aiheuttaisi mitään muutoksia. Tämä vastaa Ranskan kantaa. EU:n komissio vaatii 15 prosentin hinnanalennusta, koska Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt eivät salli tulevaisuudessa juustonviennin tukemista.

Vaikka uusi esitys ei juuri muuttaisi nykyisiä maataloustuotannon rakenteita senkin tavoitteena on säästöjen hakeminen. Saksassa on laskettu säästöä kertyvän 16,6 miljardia euroa enemmän kuin uudistuksen pohjapapereina olevassa komission mallissa. EU:n kaavaileman maatalousuudistuksen mukaan maidon, viljan ja naudanlihan takuuhintoja laskettaisiin ja viljelijöille maksettaisiin sen sijaan suoraa tulotukea.

Hemilä: Kyseessä on Ranskan aiheuttama kriisi

Myös maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) piti tilannetta hyvin hämmentävänä. Hän arveli, että hankkeen takana ovat maatalousministereitä korkeammalla tasolla olevat EU-voimat. -Kyseessä on selvästi kriisi, Hemilä luonnehti tilannetta kokouksen päätyttyä. Myös neuvotteluasetelmat ensi viikolle ovat jälleen auki. Epävarmuus aiheutuu Hemilän mukaan lähinnä siitä, että EU:n suurin maatalousmaa Ranska vastustaa kaikkia suuria muutoksia. -Sekä puheenjohtajamaa Saksa että 13 jäsenmaata ovat komission ja Saksan kompromissiesitysten takana.

Hemilä korosti ettei hän voi hyväksyä nyt ehdotettua "minireformia", sillä kaikki Agenda tavoitteet jäisivät silloin saavuttamatta. -On saatava uskottava ja riittävän suuri uudistus, Hemilä korosti.

Suomen kannalta tilanne on huono

Hemilän mielestä tilanne on huolestuttava etenkin siksi, että reformin vesittäminen jatkaisi lyhytnäköistä maatalouspolitiikkaa. Hintojen pysyminen korkeina ja ajattelutapa, että maatalous pysyisi ikuisesti suojattuna elinkeinonhaarana, vaarantaisivat koko eurooppalaisen maataloustuotannon.

Agendan epäonnistuminen olisi Hemilän mukaan vahingollista etenkin juuri nyt, kun Maailman kauppajärjestö WTO:n maatalousneuvottelut lähestyvät. Samasta syystä uusin ehdotus ei Hemilän mukaan olisi hyvä myöskään Suomen maataloudelle.

Suomen maataloustuet vielä auki

Suomen neuvotteluasetelmiin perjantain neuvottelut eivät sinänsä tuoneet mitään uutta. Ongelmina ovat edelleen öljykasveilta ja perunatärkkelykseltä puuttuvat tuet sekä LFA-tuki, jota Suomi vaatii ulotettavaksi koko maahan. LFA-tuilla halutaan kompensaatiota etenkin siinä tapauksessa, että jokin nyt pohdittavina olevista ns. degressiivisyysmalleista toteutuisi. Esillä on ollut useita malleja, joilla pyritään tukien asteittaiseen vähentämiseen.

Suomi on vaatinut viljelijöilleen täysiä korvauksia huonojen olosuhteiden perustella. Nyt Suomella olisi mahdollisuudet saada hyväksytyksi noin 500 miljardin markan viljan kuivatustuki ja nurmisäilörehutuki. Suomi vaatii täyttä korvausta arvioiduille 770 miljardin markan menetyksille.

Tämän päivän tilannetta pidettiin sekavana myös tuottajajärjestöissä. Suomen hallituksen linjauksia arvostelleen Maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n mukaan uusimpaan ehdotukseen on vaikea ottaa kantaa ennenkuin sen merkityksestä on varmempaa tietoa. -Hintatason aleneminen aiheuttaisi ainakin sen, että tuottajien motivaatio laskisi, MTK:n asiamies Risto Artjoki arvioi.

Takarajana nyt ulkoministerikokous

Riita maatalousuudistuksesta on jumiutunut paljolti Saksan ja Ranskan väliseksi maaotteluksi. Saksa antoi periksi eilen ilmoittamalla, että se luopuu vaatimastaan yhteisrahoitusjärjestelmästä. Se olisi siirtänyt EU:n maatalousmenoja jäsenmaiden -etenkin Ranskan- itsensä maksettavaksi. Maatalousministerit pyrkivät saamaan aikaan ratkaisun ensi viikon aikana, jotta lauantaina ja sunnuntaina Saksassa koolla olevat EU:n ulkoministerit voisivat keskustella asiasta.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat