EU:n kohtalo Irlannin käsissä

Tuorein, sunnuntaina julkistettu mittaus kertoi, että tuolloin 55 prosenttia aikoi äänestää "kyllä", 27 prosenttia "ei" ja loput vielä miettivät kantaansa. Vaalitulosta ei kuitenkaan pidetä varmana, vaan jännitys säilyy lauantai-iltapäivään asti, jolloin tulokset saadaan.

Hallitus pelkää, että ihmiset unohtavat koko Lissabonin sopimuksen ja äänestäväkin hallituksen suosiosta. Ennätyksellisen suuri osa kansasta eli 85 prosenttia haluaisi vaihtaa pääministerin. Irlannissa on kolme miljoonaa äänioikeutettua.

Irlanti on ainoa maa, jossa järjestetään kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta.

Reilu vuosi sitten 53,4 prosenttia irlantilaisista äänesti sopimusta vastaan. Tuolloin "ei"-puoli kävi vahvan kampanjan, ja väittely keskittyi katolisen maan tärkeisiin arvoihin. Irlantilaiset pelkäsivät, että Lissabonin sopimus toisi maahan abortit, eutanasian ja homoliitot. Sopimuksen uskottiin myös tuhoavan Irlannin aseman neutraalina maana, ja vievän oikeuden päättää verotuksesta. Huomiota herätti myös se, että kaikilla mailla ei enää olisi omaa edustajaa EU:n komissiossa.

Tänä kesänä EU-maiden johtajat antoivat laillisesti sitovan vakuutuksen, joka takaa jokaiselle maalle oman komissaarin, ja Irlannille oikeuden päättää sille tärkeistä asioista. Osa irlantilaisista ei kuitenkaan luota takuisiin. Heitä myös suututtaa se, että maa laitetaan äänestämään uudelleen.

Kelttitiikerin loikka katkesi

Eniten mielipiteisiin Irlannissa on vaikuttanut taloustilanteen raju romahdus pitkän nousukauden jälkeen.

Ensimmäisen kansanäänestyksen jälkeen työttömyys on kaksinkertaistunut, bruttokansantuotteen arvioidaan laskevan tänä vuonna ennätykselliset kahdeksan prosenttia, asuntokaupalta on pudonnut pohja ja pankit ovat vararikossa. Monet Irlantiin töihin tulleet puolalaiset ja baltit ovat palanneet kotiinsa. Ja ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen irlantilaiset suuntaavat taas ulkomaille työnhakuun.

Tukea ja turvaa EU:sta

Irlanti on yksi eniten EU:lta taloudellista tukea saaneista EU-maista. Parin vuoden kuluttua siitä on tulossa nettomaksaja, mutta "kyllä"-puoli muistuttaa yhteisten, suurten markkinoiden voimasta talouskasvulle. Pääministeri Brian Cowen on todennut moneen kertaan, että "ei"-tulos vaikeuttaisi maan nousua vakavasta taloustaantumasta.

Vaalikampanja on muutenkin pyörinyt tällä kertaa lähinnä talouskysymysten ympärillä. "Ei"-puoli sanoo EU:n ajavan vain suuryritysten asiaa ja väittää minimipalkan laskevan alle kahden euron.

"Kyllä"-puolen tehokkaampi kampanja.

Tällä kertaa "kyllä"-puoli on kampanjoinut paljon ahkerammin kuin ensimmäisellä kerralla. Kaikki parlamentin puolueet lukuun ottamatta Sinn Feiniä ajavat sopimusta, ja ne ovat tehneet paljon yhteistyötä. Myös talouselämä on ollut vahvasti mukana. Lentoyhtiö Ryanair käytti jopa 500 000 euroa kampanjointiin Lissabonin sopimuksen puolesta.

Puola ja Tsekki vetkuttavat

24 EU-maata on jo vahvistanut Lissabonin sopimuksen. Irlannin lisäksi asia on kesken enää vain Puolassa ja Tsekissä. Niissä maan parlamentti on hyväksynyt sopimuksen, mutta EU-vastaiset presidentit eivät ole sitä vielä allekirjoittaneet.

Lissabonin sopimus haluttaisiin voimaan vuoden 2010 alusta. Sen on tarkoitus muun muassa tehostaa kasvaneen EU:n päätöksentekoa. Useasta asiasta voitaisiin jatkossa päättää enemmistön voimin eikä yksimielisyyttä enää tarvittaisi.

(MTV3)

Katso Anne Sjöholmin raportti Dublinista (Kymmenen uutiset 2.10.2009)

Katso Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja Teija Tiilikaisen kommentti (Seitsemän uutiset 2.10.2009)