Pääministeri Marin esitti kokouksessa Suomen kritiikin komission esityksestä ja sanoo, että moni muu maa oli samalla kannalla.
EU-maiden johtajien videohuippukokous päättyi juhannusaattona hyvissä ajoin iltapäivällä. Kokouksessa käsiteltiin jäsenmaiden kantoja EU:n monivuotiseen budjettiin ja ehdotettuun 750 miljardin euron elpymisvälineeseen. Yhteensä kyseessä on noin 1 850 miljardin euron paketti.
Lue myös: Kommentti: Euroopan johtajilla on edessään hikinen kesä – EU-komission lainasuunnitelma hirvittää monia jäsenmaita
Kokouksen lyhyt kesto tarkoittaa myös sitä, ettei neuvotteluissa vielä käyty suurta vääntöä paketin sisällöstä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, ettei keskustelussa juuri edetty, vaan kukin maa kertoi oman kantansa komission esitykseen.
Marin kertoo tuoneensa esiin Suomen kannan siitä, ettei Suomi voi sellaisenaan hyväksyä komission esitystä, vaan haluaa siihen muutoksia. Hallitus on muun muassa linjannut, että elpymisvälineen kokoa tulisi pienentää ja siitä jaettavien lainojen määrää kasvattaa suhteessa tukiin.
Komissio on ehdottanut, että elpymisvälineestä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Elpymisväline kytkeytyy tiiviisti EU:n yhteiseen budjettiin, joten tukirahat ohjattaisiin jäsenmaille budjetin rahoitusohjelmien kautta.
Marinin mukaan useampi muu maa osoitti samankaltaista kritiikkiä kuin Suomi. Marin ei maininnut maita nimeltä, mutta julkisessa tiedossa on, että esimerkiksi niin sanottu nuuka nelikko, eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat vaatineet elpymisvälineen lainapainotteisuutta.
Marin ei kuitenkaan halunnut ottaa tarkkaa kantaa siihen, mikä kokoluokka tai mikä lainojen ja avustusten suhde olisi Suomelle mieluinen. Hänen mukaansa tarkkoihin lukuihin palataan neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa.
Heinäkuussa tapaaminen kasvokkain
Tämänpäiväisen kokouksen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel alkaa laatia kompromissiehdotusta, jonka pohjalta sopua ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla heinäkuussa.
Michel sanoi, että fyysinen huippukokous järjestetään heinäkuun puolivälissä. Muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on toivonut, että ratkaisu saavutettaisiin ennen kesälomakautta eli ennen elokuuta.
Marinin mukaan ratkaisun saavuttaminen on pitkälti kiinni Michelin tulevasta ehdotuksesta.
– On toki mahdollista, että jo heinäkuussa voimme löytää yhteisen sovun, ja itse pitäisin sitä tärkeänä, mutta paljon riippuu siitä, millaisen esityksen saamme neuvoston puheenjohtajalta, Marin sanoi.
Videokokouksessaan EU-johtajat saivat myös katsauksen EU:n ja Britannian tulevan suhteen neuvotteluista. Marin arvioi, että neuvotteluissa on vielä paljon työtä edessä.
EU-johtajat sopivat myös Ukrainan tilanteen vuoksi käyttöön otettujen Venäjä-pakotteiden jatkamisesta.