Suomi haluaisi, että sotakalustoa pystyttäisiin liikuttelemaan helpommin maasta toiseen EU-maiden sisällä. Rajaesteiden poistaminen armeijoiden kalustolta voi olla yksi projekteista, joka käynnistetään osana EU:n uutta puolustusyhteistyötä.
Suomi on ollut aktiivisesti viemässä eteenpäin EU:n uutta puolustusyhteistyötä eli pysyvää rakenteellista yhteistyötä. Se on runko, jonka puitteissa maat voivat tehdä erilaisia puolustusalan projekteja.
Uusi puolustusyhteistyö on vielä niin herkässä vaiheessa, ettei Suomen toiveita haluta julkisesti kommentoida. Julkisuudessa on tähän mennessä kerrottu, että Suomi olisi alustavasti kiinnostunut muun muassa satelliittiyhteistyöstä, meriyhteyksien turvaamisesta ja kyberpuolustuksesta.
Virkamieslähteiden mukaan Suomi haluaisi näiden ohella helpottaa myös sotilasliikennettä EU:n sisällä.
Viron, Liettuan ja Benelux-maiden kanssa Suomi on jättänyt aloitteen, että rajamuodollisuuksia avattaisiin ja logistiikkaa parannettaisiin siten, että painavatkin kuljetukset pääsevät eteenpäin. Varsinkin Hollanti on ollut asiassa aktiivinen, koska maa tekee tiiviisti harjoituksia naapurimaidensa kanssa.
Tiet ja sillat kestäviksi
Rajaesteiden poistaminen on tiettävästi korkealla Suomen listalla, koska näin helpotettaisiin laajasti EU:n tekemää puolustusyhteistyötä ja harjoituksia. Suomikin on vastikään päivittänyt lakia kansainvälisen avun antamisesta ja ottamisesta, mitä sotakaluston helpompi liikuttelu tukisi.
Sotakaluston liikkumisen parantamiseen rohkaisee myös sotilasliitto Nato.
– Natolla on samat ongelmat joukkojen liikuttamisessa liittyen harjoitustoimintaan, mutta työkalut ovat EU:lla. Sen takia Nato on kiinnostunut myös EU-Nato-kehyksestä, eräs virkamies summaa.
Puolustustarvikkeita voidaan jo nyt liikuttaa puolustusvoimien päätöksillä rajojen yli melko vaivattomasti EU:n sisällä. Nyt käytävä keskustelu "sotakaluston schengenistä" koskee valtioiden sotilaskalustoa – liikuteltiinpa sitä harjoituksia tai kriisinhallintaoperaation käynnistämistä varten.
Toiveena on helpottaa rajamuodollisuuksia, mutta myös parantaa logistiikkaa siten, että kalustoa pystytään siirtämään. Siltojen pitää olla tarpeeksi tukevia ja teiden tarpeeksi leveitä. Jos panssarivaunuja halutaan kuljettaa rautateitse, tarvitaan ison luokan lastauskalustoa.
Hankkeet kirkastuvat ensi vuoden puolella
EU-maiden odotetaan päättävän lähikuukausina pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön käynnistämisestä.
Käynnistämisellä on sinänsä vankka kannatus, mutta kukaan ei vielä tiedä, mitä yhteistyö käytännössä tarkoittaa. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on vasta perusta, jolle jäsenmaat lähtevät rakentamaan projekteja kuka kenenkin kanssa.
Jokaisen mukaan lähtevän maan pitäisi tiettävästi osallistua ainakin yhteen käytännön hankkeeseen. Käytännön hankkeet alkavat hahmottua näillä näkymin ensi vuoden aikana.
Ainakin yksi vastaus siihen, miksi Suomi on etujoukoissa ajamassa sotilasliikenteen rajaesteiden helpottamista, löytynee taloudellisesta hyödystä. Virkamieslähde ennakoi, että EU:n yhteistyön avulla Suomi voisi saada rahallista tukea sellaisten liikenteen solmukohtien avaamiseen, jotka vaikeuttavat joukkojen ja kaluston siirtämistä.