Mainos

Suomi haluaa sotakaluston liikkuvan vapaammin maiden välillä – Natolta tukea ajatukselle

Natolla ja EU:lla on yhteinen huoli siitä, ettei sotakalusto pääse kulkemaan sujuvasti EU-maiden välillä.

Sotakaluston liikuttelun parantaminen oli vahvasti esillä sotilasliiton puolustusministerien kokouksessa Brysselissä. Suomi oli mukana vain kokouksen Afganistan-osuudessa tänään, mutta Suomessa ollaan hyvin perillä joukkojen liikuttelun ongelmista.

Suomi on ollut mukana esittämässä, että rajamuodollisuuksia avattaisiin ja logistiikkaa parannettaisiin osana EU:n uutta pysyvää rakenteellista puolustusyhteistyötä.

Hollannin vetämän aloitteen takana ovat myös Viro, Liettua ja Benelux-maat.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) arvioi Brysselissä, että "militaari-Schengen" parantaisi Suomen huoltovarmuutta. Hän myös uskoo, että hanke on etenemässä, koska sillä näyttäisi olevan EU-maiden laaja tuki.

– Ehkä tästä jotain on tulossa, ja se on Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta hyvä asia, Niinistö ennakoi.

Niinistö ei myönnä, että Suomella olisi pullonkauloja, jotka estäisivät raskaan sotakaluston liikuttelun.

Käytännössä Euroopan perukoilla oleva Suomi hyötyy kuitenkin jo siitä, jos joukkojen liikkuminen helpottuu muualla EU:ssa.

Nato pyrkii avaamaan logistisia solmukohtia uuden esikunnan avulla. Sotilasliitto on perustamassa kaksi uutta esikuntaa, joista toinen keskittyy Atlantin alueeseen ja toinen Euroopassa logistiikkaan.

Uusien esikuntien perustaminen on merkittävä päätös, koska kylmän sodan jälkeen niiden määrää on päinvastoin vähennetty.

Kirjaus avunannosta "parempi kuin ei mitään"

Valtaosa EU-maista allekirjoittaa maanantaina julistuksen pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön käynnistämisestä.

Niinistön mukaan Suomi on kiinnostunut sen osana paitsi sotakaluston liikuttelun helpottamisesta myös yhteistyöstä, joka liittyy muun muassa satelliitteihin ja kyberpuolustukseen. Satelliittiyhteistyö on Niinistön mukaan tärkeää, koska monet asejärjestelmät hyödyntävät paikantamiseen satelliittijärjestelmää.

– Jokainen ymmärtää, että tässä ei ole kyse kovasta turvallisuuden tuottamisesta, sellaisesta työstä, mitä tehdään Suomessa varuskunnissa maalla, merellä ja ilmassa, vaan tämä on tällaista täydentävää toimintaa.

Suomen toiveesta perustamisilmoitukseen ollaan kuitenkin kirjaamassa Lissabonin sopimuksen avunantolauseke. Niinistön mielestä on hyvä, että kirjaus saatiin, mutta samalla hän huomauttaa, että EU-mailla on erilainen käsitys siitä, mitä avun antaminen käytännössä tarkoittaa.

– Parempi sekin kuin ei mitään, mutta sen varaan ei kannata laskea, eikä mistään turvatakuista ole kyse. Tällaista Suomi ei ole missään vaiheessa olettanutkaan, Niinistö sanoo. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.