Suomen ilmastopaneeli kiirehtii hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmassa sovitut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.
Tutkijoista koostuvan ilmastopaneelin mukaan hallituksen pitäisi tämän syksyn aikana asettaa välitavoitteet sille, miten saavutetaan hiilineutraalius vuonna 2035.
Toinen kiireellinen asia on ratkaista, miten maaperän ja metsien hiilinielua voidaan kasvattaa. Ilmastopaneeli julkisti tänään raportit hiilineutraaliudesta ja hiilinieluista.
– Vielä ei ole oikein tainnut tapahtua mitään. Minä odottaisin hallitukselta sellaisia asioita, että energiaverotuksessa tehtäisiin muutoksia, jotka edistäisivät turpeen hallittua alasajoa ja että liikenteen osalta tavoitteita kiristetään ja varustaudutaan sähköisen liikenteen tulemiseen. On myös tärkeää, että maankäyttösektorin politiikkaa mietitään. Sehän astuu EU:ssa voimaan vuonna 2021, listaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Päätöksiä tarvittaisiin jo tänä syksynä
Ollikainen odottaa toimia jo tänä syksynä.
– Tämä syksy olisi paras aika tehdä linjauksia päästöjen osalta. Hiilineutraaliuden välitavoitteet voisi määritellä vaikka heti.
– Se tarkoittaa, että mietitään, onko Suomelle riittävää se, mitä energia- ja ilmastostrategiassa on sanottu tai mitä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on sanottu. Esimerkiksi meidän taakanjakosektorin (liikenne, maatalous, lämmitys, jätehuolto) päästövähennysten tulisi olla merkittävästi suuremmat kuin mitä EU on meiltä edellyttänyt, huomauttaa Ollikainen.
"Hakkuukeskustelu on ollut harhaanjohtavaa"
Keskustelu metsien ja maaperän hiilinieluista on meillä rajoittunut lähes pelkästään siihen, voiko metsien hakkuita lisätä ja kuinka paljon.
– Se on harhaanjohtavaa, koska nielupolitiikka on kokonaisuus. Meillä maankäyttösektorilla suurin päästölähde on itse asiassa metsäkato. Mitä enemmän saadaan vähennettyä maaperän päästöjä maankäyttösektorilla, sitä enemmän meillä on tilaa toimia metsäpuolella, selittää Ollikainen.
Metsäkato tarkoittaa metsien raivaamista muuhun käyttöön kuten rakentamiseen ja maatalouteen. Metsäkadon päästöt on arvioitu noin 6 prosentiksi Suomen kokonaispäästöistä.
EU-komissio vahvistaa jokaiselle jäsenmaalle metsänielun vertailutason kaudelle 2021-2025 ensi vuoden aikana. Periaate on se, ettei maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) saa olla päästölähde. Jäsenmaat ovat toimittaneet EU:lle omat ehdotuksensa vertailutasoksi.