Ethän hävitä nimiä, osoitteita tai syntymäaikoja sisältäviä kirjeitä väärin? Netissä liikkuu villejä vinkkejä papereiden "turvallisesta" hävittämisestä, mutta asiantuntija tyrmää oudot kotikonstit.
Maailman digitalisoituessa paperipostia tulee vastaan yhä harvemmin. Lähes kaikki se, mikä ennen mapitettiin, on nyt saatavilla sähköisessä muodossa: käytämme esimerkiksi verkkopankkia ja Omapostia. Mutta paperidokumenttien aika ei ole täysin ohi.
– Yksityishenkilöillä paperidokumenttien määrä on vähentynyt. Mutta yritysmaailmassa kyllä syntyy paljon sellaista materiaalia, mikä sisältää esimerkiksi henkilötietoja, kertoo Encore ympäristöpalveluiden myyntiryhmäpäällikkö Henna Lindberg.
Villit vinkit leviävät netissä
Joitakin asioita kirjataan vielä perinteiselle printtipaperille: esimerkiksi asuntolainasopimuksia. Lindbergin mukaan monet säilyttävät tällaisia papereita vuosikausia. Kun tulee aika hävittää vanhat paperit, moni huolestuu niiden sisältämien henkilötietojen päätymisestä vääriin käsiin.
Sosiaalisessa mediassa jaellaan neuvoja ja paperidokumenttien hävittämiseen löytyy Facebook-ryhmästä monenlaisia niksejä:
– Laita veteen päiväksi pariksi ja purista sitten kasaan.
– Ämpäriin vettä ja revit paperit.
– Revi biojäteastian pohjalle.
– Vie kaverille pesään poltettavaksi
– Käyn lähikirjastossa silppuamassa silppurilla. Palvelu on ilmainen ja löytyy ymmärtääkseni useammista kirjastoista.
Ryhmässä kehotetaan myös esimerkiksi vetämään liotettua paperimassaa vessanpöntöstä alas, joka äkkiseltään kuulostaa melkoiselta viemärin tukkimisoperaatiolta. Pönttöön ei koskaan tule panna mitään muuta kuin sinne kuuluvia asioita ja vessapaperia.
Paperi kannattaa kierrättää
Lindberg suosittelee toisenlaisia menetelmiä. Hän kertoo, että jätehuollon periaatteisiin kuuluu niin sanottu etusijajärjestys, jonka mukaan jätteen määrää pitäisi pyrkiä vähentämään. Mikäli jätettä ei voi vähentää, se tulisi pyrkiä kierrättämään.
– Paljonhan noita vaihtoehtoja löytyy ja olen kuullut, että monet vievät esimerkiksi mökille saunaan poltettavaksi arkaluontoisia papereita. Paperi kannattaa kuitenkin kierrättää, että se saadaan uusiokäyttöön. Nyt kuitenkin eletään vuotta 2020 ja moni miettii ympäristöasioita näinä päivinä. Jokainen voi yksityishenkilönä tehdä oman pienen vaikutuksensa ympäristön hyväksi, Lindberg toteaa.
"Varmasti siellä joku miettii, että entä jos joku liimailee ne paperisilput yhteen..."
Hän suosittelee arkaluontoisten paperien silppuamista sen sijaan, että ne poltettaisiin nuohoojan painajaiseksi saunan pesässä.
– Silloin paperi menee paperitehtaiden käyttöön. Esimerkiksi yhden tietosuoja-astian sisällöstä saadaan tehtyä jopa 330 rullaa vessapaperia. Se on aika iso määrä, Lindberg kertoo.
– Monilla on paperisilppureita kotona ja silpun voi viedä taloyhtiön jätekatokseen. Varmasti siellä joku miettii, että entä jos joku liimailee ne paperisilput yhteen, mutta voihan niitä sitten vaikka astiassa vähän sekoittaa, hän jatkaa.
Paperidokumentit tulisi tuhota tunnistamattomiksi
Lindbergin mukaan kaikki hävitettäväksi menevät paperidokumentit, joissa on henkilötietoja, tulisi tuhota tunnistamattomiksi.
– Tällaisia ovat nimitietoja, osoitetietoja ja syntymäaikoja sisältävät paperit. Paljon on myös terveydenhuollon puolelta tulevaa postia ja niissäkin on arkaluontoista tietoa. Joillekin tulee myös tilitietoja kotiin – meitä kun on hyvin erilaisissa ikäryhmissä olevia ihmisiä, hän toteaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tavallisen yksityishenkilön kannattaa silputa arkaluontoiset paperit ja ripotella ne paperinkierrätysastiaan.