Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä – "Kuolleisuus edelleen liian suurta"

STROKE-lehdessä esiteltiin tähän mennessä laajin tutkimus aivoinfarktin ja eteisvärinän ajallisesta yhteydestä.

HUS kertoo tiedotteessaan, että sen johdolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että aivoinfarktin vuoksi sairaaloissa hoidettavista potilaista jopa joka kolmannella on myös eteisvärinä. Osalla heistä eteisvärinä oli jäänyt diagnosoimatta, verenohennusta ei ollut lainkaan tai lääkehoito ei ollut tarvittavalla tasolla.

– Eteisvärinän rytmihäiriön aikana saattaa syntyä aivoinfarktin aiheuttavia verihyytymiä. Kun eteisvärinä diagnosoidaan ajoissa, voidaan verenohennuslääkkein jopa estää aivoinfarktin synty tai ainakin parantaa aivoinfarktin ennustetta, kertoo neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta tiedotteessa.

HUSin mukaan diagnosoitu eteisvärinä on Suomessa arvioiden mukaan 230 000 henkilöllä. 

Eteisvärinän oireet vaihtelevat. Oireita voivat olla esimerkiksi sydämen epäsäännöllinen syke, huimaus tai väsymys. Noin kolmasosalla ei ole lainkaan oireita, joten diagnosoitujen ohella on todennäköisesti paljon diagnosoimattomia. 

– Varsinkin yli 65-vuotiailla eteisvärinän mahdollisuutta on seurattava aktiivisesti. Vaikka aivoinfarktin hoito ja ennuste ovat parantuneet, voidaan niitä parantaa edelleen. Kuolleisuus aivoinfarktiin on edelleen liian suurta, Putaala toteaa.

Lue myös: Kärsitkö tästä salakavalasta vaivasta? "Ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti" – yksinkertainen sormipainallus voi pelastaa henkesi

Aivoinfarkti yhdessä eteisvärinän kanssa lisää kuolemanriskiä

Korkea ikä, alempi koulutustaso ja alkoholinkäyttö lisäsivät STROKE-lehdessä esitellyn tutkimuksen mukaan eteisvärinän ja aivoinfarktin samanaikaisen sattumisen riskiä. Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, krooninen munuaissairaus ja psykiatriset sairaudet eivät puolestaan lisänneet riskiä.

Niillä potilailla, jotka saivat aivoinfarktin yhtä aikaa eteisvärinän kanssa, kuolleisuus oli suurinta. Kuolemanriski oli heillä kolminkertainen verrattuna niihin, joilla oli pelkästään eteisvärinä. 

Viimeisten kymmenen vuoden aikana aivoinfarktin ennuste on HUSin mukaan merkittävästi parantunut valtimotukoksen liuotushoidon ja mekaanisen tulpanpoiston, sekä mahdollisesti myös kehittyneen verenohennushoidon ansiosta. Tutkimuksen seuranta-aikana vuosien 2007 ja 2018 välillä kuolleisuus niillä potilailla, joilla ilmeni aivoinfarkti yhtä aikaa eteisvärinän kanssa, laski kuudesta prosentista 4,8 prosenttiin.

Lue myös: Yllättävä tutkimustulos eteisvärinästä – haastaa perinteisen käsityksen riskeistä

Kolmannes potilaista sai aivoinfarktin yhdessä eteisvärinän kanssa

Väestöpohjaisessa rekisteritutkimuksessa hyödynnettiin vuosien 2007–2018 aikana kerättyä dataa potilaista, joiden eteisvärinä diagnosoitiin ensimmäistä kertaa 30 vuorokautta ennen tai jälkeen aivoinfarktin. 

Tutkimuksessa oli mukana 229 565 keski-iältään 73-vuotiasta eteisvärinästä diagnoosin saanutta potilasta.

Potilaista 12 582 eli 5,8 prosenttia oli saanut aivoinfarktin 30 vuorokautta eteisvärinädiagnoosia ennen tai sen jälkeen. 12 209 potilasta eli 5,3 prosenttia oli saanut aivoinfarktin yli 30 vuorokautta ennen eteisvärinää. Kaikkiaan kolmannes potilaista sai aivoinfarktin samanaikaisesti eteisvärinän kanssa.

Tutkimus on osa laajaa kansallista FinACAF-tutkimushanketta, jossa on mukana HUSin ja Helsingin yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, TYKS, TAYS ja KYS. Hanketta johtaa ylilääkäri, kardiologi Mika Lehto HUSin Jorvin sairaalan sisätaudeilta.

Lue myös: Tutkimus: Yli yhdeksän tunnin unilla yhteys suurempaan aivoinfarktin riskiin

Lue myös: Simppeli sormitesti voi paljastaa hiljaisen tappajan – taipuuko peukalosi näin?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: HUS