Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Espoon uuden sairaalan arkkitehtuurikin tukee paranemista – viihtyisä ympäristö edistää hyvinvointia

2:01Espoon uudessa sairaalassa työnteko tehostuu –"Potilaita ei tarvitse enää siirrellä"
Julkaistu 17.11.2016 21:53(Päivitetty 17.11.2016 22:43)
Toimittajan kuva

Saara Rantanen

saara.rantanen@mtv.fi

Espoon uusi sairaala otetaan käyttöön maaliskuussa. Valtaosa sen työstä on espoolaisten vanhusten kotona asumisen tukemista, vaikka periaatteessa sen asiakaskuntaa voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen espoolainen.

– Meidän sarkamme on ikääntyneiden hoito ja kuntoutus, sanoo Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Jorma Teittinen.

Sairaalat ovat periaatteessa sitä varten, että ihmiset voisivat asua kotonaan. Siellä rikki menneet ihmiset korjataan normaalia elämää varten.

– Sairaala on palvelujen verkosto eikä suinkaan pelkkiä seiniä, selventää Teittinen.

Espoon uusi sairaala ottaa tämän haasteen entistä vakavammin, ja pyrkii siihen, että kaikilla potilailla olisi joka päivä aktiivista aikaa kuusi tuntia. Riippuu tietenkin voinnista, mitä tämä aktiivisuus käytännössä tarkoittaa. Jollekin se voi olla kuntosaliharjoittelua, kun toiselle aktiivisuudeksi riittää omasta huoneesta poistuminen.

– Sairaalasta kotiin siirtyminen voi joskus arveluttaa tai jopa pelottaa potilasta. Pyrimme tekemään siirtymän sairaalasta kotiin liukuvaksi niin, että sairaalan palvelut seuraavat kotiin esimerkiksi etäyhteyksien ja kotikäyntien muodossa, kertoo Teittinen.

Laitostumista vastaan

Espoon sairaala on laitos, joka taistelee laitostumista vastaan jo arkkitehtuurillaan.

– Rakennus on suunniteltu niin, että avaatpa minkä oven tahansa olet perillä. Ei enää loputtomia käytäviä, selittää Espoon sairalanhankkeen projektipäällikkö Elina Kylmänen.

Sairaala on jaettu osastoihin ja edelleen 15 potilashuoneen yksiköihin, joilla on yhteisiä tiloja ruokailua, kuntoilua, seurustelua ja muita aktiviteetteja varten.

espoon sairaala3Espoon sairaalahankkeen projektipäällikkö Elina Kylmänen kertoo sairaalan arkkitehtuurin tukevan hyvinvointia.MTV

espoon sairaalaEspoon sairaalan aulassa on taidetta ja valoa.MTV

Oma huone levon takeena

Sairaalan kaikki 270 potilashuonetta ovat yhden hengen huoneita, ja niissä on oma wc. Kyseessä ei ole kallis luksus.

– Muuta ei kannata rakentaakaan. Yhden hengen huoneissa on monia etuja. Kun kuka tahansa voidaan sijoittaa mihin tahansa huoneeseen, käyttöaste nousee. Lisäksi omat huoneet takaavat rauhan levätä ja ne vähentävät sairaalainfektioiden leviämistä. Omaiset voivat osallistua hoitoon aivan eri tavalla kuin usean hengen huoneissa, kertoo Teittinen.

Jokaisessa huoneessa on potilassängyn lisäksi yöpöytä, ruokapöytä ja nojatuoli. 

– Idea on, että syötäisiin pöydän ääressä, jos voimat vain riittävät siihen. Aluksi oman huoneen pöydän ääressä ja myöhemmin voinnin kohentuessa yhteistiloissa, kertoo Kylmänen.

Nojatuolin voi avata yhden hengen vuoteeksi, mikä mahdollistaa omaisen yöpymisen potilaan luona, jos siihen tuntuu olevan tarvetta.

Uutta myös hoitotyöhön

Uusi rakennus tuo tullessaan uusia käytäntöjä myös hoitotyöhön. Kun kaikilla on oma huone, potilaiden siirtely vähenee ja lepääminen helpottuu. Ketään ei enää tarvitse tuoda kansliaan turvaan kuorsaavalta naapuriltaan.

– Kun on saanut yöllä rauhassa nukkua, jaksaa päivällä osallistua kuntoutukseen koko tarmollaan, sanoo Teittinen.

Hoitajien työ muuttuu myös. Maaliskuussa tapahtuu paljon enemmän kuin pelkkä muutto uusiin tiloihin.

– Sellaista asiaa kuin muutto ei ole. Se on aina muutos ja sitä viemme yhdessä henkilökunnan kanssa eteenpäin. Koulutukset ovat jo alkaneet, kertoo projektipäällikkö Kylmänen.

Lisää aiheesta:

Tämä paikka on monen psyykkisesti sairaan lapsen ja nuoren viimeinen toivo – MTV vieraili alaikäisten osastolla NiuvanniemessäSeinäjoen teho-osastolla korona näyttäytyy vaarallisena ja outona sairautena: "Tällaisia keuhkokuvia ei ole ennen nähty"Aivan Helsingin ytimeen muuttaa oikeuspsykiatrinen sairaala – sellaiseen ei Suomen laissa ole turvastandardeja, mutta HUS:lla on suunnitelmaTällaista on elämä saattokodissa: ALS-potilas Sirkka-Maija odottaa hitaasti saapuvaa kuolemaa – "Tämä on parasta, mitä meille voi vielä järjestää"Reijolta amputoitiin molemmat jalat – kotikuntoutuksella merkittävä rooli toipumisessa: "En ajatellut, että tämä on elämän loppu"Vanhempien suuri toive toteutuu vihdoin: Uudessa lastensairaalassa voi jäädä yöksi sairaan lapsen luo
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 06:33
    Turvallisuus

    Suora lähetys kello 8.30: Stubb avaa maanpuolustuskurssin

  • 05:42
    Keksinnöt

    Keksijä Raimo, 85, rakensi pihalleen 20-tonnisen brontosauruksen niksibetonista

  • 05:15
    Helsinki

    Ukrainan ilmahälytykset näkyvät Helsingissä – tästä on kyse

  • Eilen22:40
    Politiikka

    KSML: Maria Kaisa Aula on pyytänyt eroa

  • Eilen21:16
    Kotimaa

    Huolestuttava ilmiö leviää Kaustisen kirjastossa