Terhi Tarkiaisen esikoiskirja Pure mua on uuskumma sekoitus realismia, fantasiaa ja Suomen historiaa. Tarina nivoo yhteen kolmekymppisen Annan ikäkriisin, ihmisten orjaksi päätyneen vampyyri-Vladin ja Suomen sisällissodan verisen historian.
Tarkiainen sanoo kirjoittavansa mieluiten spekulatiivista fiktiota, sillä se mahdollistaa arjen outouttamisen.
– Mie tykkään siitä, että kaikki on pohjimmiltaan aika arkista, tätä meidän maailmaa, mutta sitten arjen keskelle pöllähtää joku vinksahtanut elementti, hän sanoo.
Esikoisen kirjoittaminen oli pitkä projekti, joka ensimmäisistä kirjoitetuista riveistä valmiiksi kirjaksi asti kesti kymmenen vuotta. Välillä tarina oli telakalla lapsen syntymän ja ruuhkavuosien ajan, mutta nelisen vuotta sitten Tarkiainen päätti, että kirja on saatava valmiiksi.
Pure mua alkoi novellina, jonka piti olla hupsu ja hauska, puhtaasti viihdehömppää. Siinä etuoikeutettua elämäänsä vastaan pyristelevä Anna saa vanhemmiltaan lahjaksi komean vampyyrimiehen.
Tarkiainen päätti kuitenkin syventää tarinaa ja ihmisten orjaksi häkitetyn vampyyrin avulla hän halusi nostaa esiin eettisiä kysymyksiä elävien olentojen oikeuksista.
Tarkiaisen vampyyritarina ei kuitenkaan koskaan valmistunut novelliksi, sillä se jatkoi venymistään. Pian hänelle olikin selvää, että tarinaa ei ollut tarkoitettu novelliksi, vaan romaaniksi.
Kevyttä ja vakavaa
Myös historialliset aiheet ovat kiinnostaneet Tarkiaista, ja jonkin aikaa hän pyöritteli ideaa kirjoittaa Suomen sisällissodasta.