Erikoislukiot kasvattavat suosiotaan

Erikoislukioiden suosio kasvaa yhä vauhdilla. Erikoislukioita ja erityispainotteisia lukioita on Suomessa noin 70 ja niissä opiskelee noin 8 000 opiskelijaa.

Erikoislukioiden suosio kasvaa yhä vauhdilla. Myös uusia suunnitellaan, vaikka opetusministeriö on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan erikoislukioita ei enää lisätä.

Tutkijan mielestä erikoistumisella on hyvät ja huonot puolensa. Ne kasvattavat alueellisia koulutuseroja, mutta myös lisäävät nuorten mahdollisuuksia pärjätä jatkossa.

Erikoislukiosta perinteisimmät ovat taide- ja urheilupainotteisia, mutta erityisesti IB-lukiot kuorivat opiskelijatarjonnasta kermat päältä.

- Siitä on tehty periaatepäätös, että erikoislukioiden lukumäärää ei enää kasvatettaisi, mutta mikä on kiinnostavaa niin kuitenkin periaatepäätöksen jälkeen meillä on annettu kokeilulupia esimerkiksi IB-lukioiden perustamiseen. Se kertoo osaltaan tästä koulutuspolitiikasta, missä kansainvälisyys on nostettu aika isoksi keskeiseksi asiaksi, kasvatustieteiden tohtori Tero Järvinen Turun yliopistosta kertoo.

Ongelmana on myös se, että pojilla tekee tiukkaa päästä haluamiinsa kouluihin, kun keskiarvovaatimukset ovat niin huimat. Erikoislukiot ovat myös useimmiten eteläisessä Suomessa eli pohjoisen ja syrjäseutujen nuoret ovat huonommassa asemassa.

Erityispainotteisessa lukiossa harrastusaineet tulevat normaalien kurssien päälle.

Erikoislukioiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia. Vielä 80-luvulla oli vain neljä taidelukiota, mutta nyt erilaisia erikoislukioita ja erityispainotteisia lukioita on noin 70, laskuvatavsta riippuen.

Vuosittain erikoisopintoihin pääsee 2 000 - 3 000 nuorta, pyrkijöitä on huomattavasti enemmän. Erikoislukioissa ja erityispainotteisissa lukioissa on tällä hetkellä noin 8 000 opiskelijaa.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 14.08.2003).

Lue myös:

    Uusimmat