Testaa, jäljitä, eristä ja hallitse epidemiaa. Tämä on elinkeinoelämän viesti niin hallitukselle kuin yrityksille siihen, miten koronakriisistä kavutaan ylös. Ja ylös pitäisi kavuta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä.
Avain jälleenrakennukseen on esitysten mukaan siinä, että testaamista, tautiketjujen jäljitystä sekä suojavarusteiden käyttöä lisätään huomattavasti nykyisestä.
Elinkeinoelämän keskusliitto sälyttäisi yritysten vastuulle työntekijöiden testaamista ja valistusta turvallisista työtavoista.
Toiveissa on myös se, että julkinen ja yksityinen sektori vahvistaisivat yhteistyötään esimerkiksi koronatestien tekemisessä.
EK:n toiveena on, että kesästä alkaen palattaisiin turvalliseen työntekoon, kuluttamiseen ja liikkumiseen.
– Näin Suomen talous voisi kääntyä kasvuun vielä tämän vuoden puolella. Tämä on edellytys sille, että maamme välttää laajamittaiset työpaikkojen menetykset sekä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja tulonsiirtojen heikentymisen, EK tiedottaa.
Suojaimia kansalle
Suojamaskeja elinkeinoelämä haluaa myös kansalaisten arkikäyttöön.
– Hyvin tärkeätä etenemisessä on myös se, että varmistetaan, että on niin sanottuja kansansuojaimia, jotta kansalaiset voivat töissä, palveluissa ja liikenteessä suojautua. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että näillä toimilla on merkitystä, kun rajoituksia lähdetään purkamaan, EK:n Exit-ryhmän puheenjohtaja Mikko Helander sanoo.
Jos tautitilanne sallii, elinkeinoelämä purkaisi ensimmäisenä lähiopetusta ja ravintoloita koskevat rajoitukset. Lähiopetuksen toivotaan alkavan jo toukokuussa.
Esimerkiksi keskuskauppakamari on kertonut, että koulurajoituksista on haittaa yrityksille, kun vanhempien aikaa menee etätöissä lastensa opastamiseen. Tällöin työnteko vaikeutuu.
Syksyllä vuorossa olisivat suurtapahtumien ja riskiryhmäläisten rajoitusten purkaminen, jos se on terveydenhoidon näkökulmasta sopivaa.
Vauriot minimiin
Hallittu paluu normaalioloihin vähentäisi taloudellisia vaurioita.
– Mitä nopeammin ja hallitummin me saadaan näitä rajoituksia purettua, sitä uskottavampaa on se, että me päästään tästä vähemmin iskuin ulos, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
Taloudellisia iskuja on kuitenkin jo koettu sen verran, että yritysten määrä vähenee.
– Tästä jää syviä haavoja ja kaikki eivät toivu. Konkurssien määrä lisääntyy. Siihen menee vuosia, että yrityskannassa päästään koronakriisiä edeltävään aikaan, Kuismanen toteaa.
Toinen aalto on uhka
Riskejä hyvälle kehitykselle on yhä. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto pitää koronaviruksen toista aaltoa suurimpana taloudellisina riskinä.
– Osa johtavista asiantuntijoista pitää selvänä, että toinen aalto tulee. Se olisi iso isku, jos joutuisimme länsimaissa palaamaan tällaisiin eristystoimenpiteisiin sen jälkeen, kun olemme kerran avanneet ovemme, Murto sanoo.
Varma julkaisi tänään osavuosikatsauksensa. Varman sijoitusten tuotto oli alkuvuonna kymmenen prosenttia miinuksella, kun osakemarkkinat lähtivät maailmanlaajuiseen laskuun koronapandemian levitessä.
Murto vakuuttaa, että Varman puskurit ovat kunnossa.
– Vakavaraisuus säilyy turvaavalla tasolla. Puskureita on kertynyt ja edellisestä finanssikriisistä on rakennettu sitä koko eläkejärjestelmän tasolle. Ja lasku oli kuitenkin rajattu, Murto sanoo.
Varma on pienentänyt sijoitustensa osakepainoa, jotta myös riskit pienenevät
Varman sijoitusten markkina-arvo oli 43,6 miljardia euroa. Varma tukee yrityksiä vaikeimpien kuukausien yli antamalla joustoa vakuutusmaksuihin ja vuokriin.
– Talouden pysähtymisestä huolimatta vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Tämä osoittaa, että eläkejärjestelmän turvaksi tehdyt riskipuskurit toimivat kuten ne on tarkoitettu, Murto sanoo.
Varman vakavaraisuuspääoma oli 7,9 miljardia euroa eli 1,6-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Vahva vakavaraisuus mahdollistaa sen, että heikkonakaan sijoitusvuotena eläkkeisiin ei tarvitse käyttää rahastoituja eläkevaroja.