Suurin osa keskittymishäiriöistä on mahdollista korjata omilla toimilla. Toimittaja testasi, mitä keskittymiskyvyn elvyttäminen vaatii.
"Oon ihan varma, että mulla on ADHD."
Tämänkaltaiselta puheelta tuskin voi nykypäivänä välttyä kuulemasta. Vaikeudet tarkkaavaisuudessa tai aktiivisuuden hallinnassa diagnosoidaan usein itse neurologiseksi poikkeavuudeksi, ADHD:ksi.
Todellisuudessa synnynnäinen tarkkaavaisuuden häiriö ADHD on vain noin 2–3 prosentilla ihmisistä. ADHD:n oireita on kuitenkin nykyisin enemmän tai vähemmän miltei kaikilla ihmisillä. Mistä siis on kyse?
Lue myös: Mikä pilaa nuorten keskittymiskyvyn? Tämä kaikki omasta nuoruudestasi on oikeasti muuttunut
Todennäköisesti hankinnallisesta keskittymishäiriöstä, ADT:sta (Attention Deficit Trait). ADHD:ta muistuttava ADT syntyy, kun aivot ei kykene enää rauhoittumaan tai toimimaan pitkäjänteisesti.
Toimittaja Anton Aaltio halusi selvittää, mistä ja miten voi saada apua omiin keskittymisvaikeuksiin. Entä jos kyseessä onkin ADHD? Tarvitaanko siihen diagnoosi vai pystyykö sitä hoitamaan itse?
Asian ytimessä.doc: Häiriö aivoissa
Aivotutkija Minna Huotilainen määräsi Aaltiolle kuurin, jolla aivoja voi opettaa keskittymään – on taustalla sitten ADHD tai ADT.